Hyppää pääsisältöön

Kisamaskotti muistetaan, vai muistetaanko?

Yleisön kiihdyttäjä, omien sparraaja, markkinoinnin vetojuhta, se yksi hahmo, joka kisoista ainakin muistetaan. Urheilumaskotit yleistyivät 1980-luvulla nopeasti. Suurtapahtumien rinnalla myös vähemmän nostetta saaneisiin tapahtumiin kehiteltiin toinen toistaan erikoisempia hahmoja. Elävän arkiston kooste esittelee ikonisia markkinointivetureita, mutta myös nopeasti unohdettuja kentän laidalla märehtijöitä.

Kaikkien aikojen ensimmäiset yleisurheilun MM-kilpailut järjestettiin Suomessa 1983. Helsingin kisojen symbolina ja tuotemarkkinoinnin vetonaulana oli Lasse Virénin mukaan nimetty Lasse-jänis, jonka kustannuksella kisat myös avattiin. Lasse lähetettiin juhlavissa tunnelmissa taivaan tuuliin ilmapallojen lennättämänä.

Vuonna 1984 Sarajevon kisoihin valmistautuva Suomen talviolympiajoukkue joutui vastailemaan toimittajien typeriin kysymyksiin ja asettui ryhmäkuvaan Vučko-suden kanssa. Vaikka olympiamaskotti ei ollut suomalaisten keksintö, oli joukkueelle kehittynyt selvä tunneside hukkaan. Sen verran tiukkasanaisesti Vučkon pitämistä kisakuvassa puolustettiin.

Koosteen ensimmäinen aito eläinmaskotti on vuoden 1986 amerikkalaisen jalkapallon EM-kisoihin rahdattu Juuso-pässi. Keinoruohokentän laidalla märehtinyt Juuso esitti mielipiteensä huonoista järjestelyistä moititussa tapahtumassa.

Myös hiihdon vuoden 1989 A-maajoukkueemme oli selvästi innoissaan kisamaskotista. Tonttu-ukot pääsivät mukaan osallistumaan joukkueen happihyppelyyn.

Maskottikoosteemme kovanaaman titteli menee yllättäen Muumipeikolle. Vuoden 1992 nyrkkeilyn MM-kisojen esitaistelijana kunnostautunut Muumi esitteli varjonyrkkeilytaitojaan niin vakuuttavasti, ettei selostaja Antero Mertarantakaan keksinyt mitään nasevaa sanottavaa.

Lahden vuoden 1997 World Games -kisojen keulakuvana urakoinut Augusti aloitti työnsä jo saman vuoden alussa hiihdon maailmancup-kisassa. Vihreäpäinen hyppyrinokka bongattiin yleisön seasta skoolailemassa. Syyskuun World Games -kisojen aikana Augusti pääsi esittelemään tanssitaitojaan kisatytön kustannuksella.

Yksi ikonisimmista suomalaismaskoteista on eittämättä Jello-leijona, joka esiteltiin suurelle yleisölle vuoden 1997 jääkiekon MM-kisojen avajaisgaalassa karjahdusten säestämänä. Todellisuudessa Jello parka ei ollut aivan niin hurja peto mitä avajaisissa annettiin ymmärtää. Leijona ei esimerkiksi ollut tietoinen, että työsuhde jäi kertaluonteiseksi ja vain parin viikon mittaiseksi.

Jellon ilmeinen serkkupoika, Finkey, otti vuonna 2003 vuorostaan vastaan kotikisojen maskotin tehtävän. Finkeyn työsuhde jatkui myöhemminkin. Salamahiuksinen leijona bongattiin Helsingin Kauppatorilla jääkiekkojoukkueen vuoden 2011 maailmanmestaruuden kunniaksi järjestetyssä kansanjuhlassa.

Maskotteja on harrastettu jo kaukaisemmillakin vuosikymmenillä. Ennen vuoden 1966 Ruotsi-maaottelua toiveikkaat teekkarit lahjoittivat elävän Paavo-jäniksen Suomen yleisurheilujoukkueen maskotiksi. Otuksen onnenkäpälien oli määrä taata, että Ruotsi saisi "turpiinsa niin että paukkuu". Toisin kuitenkin kävi.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto