Hyppää pääsisältöön

Rutas-Matti, mies maailmanrauhan asialla

Vuonna 1995 valmistunut dokumenttielokuva asettuu ajassa taaksepäin ja piirtää kuvan Matti Rutasesta, miehestä Mahlun Maapallopatsaan takaa. Omintakeinen maailmanrauhaa julistava patsas valmistui vuonna 1955.

Tietolaatikko

Hankasalmella vuonna 1888 syntynyt Rutanen lähti kotoaan jo 12-vuotiaana ja elätti itsensä mm. aseseppänä.

Vuoden 1918 sotaan hän osallistui valkoisten puolella. Sisällissodan päätyttyä hän jäi henkiinjäämisestään syvästi kiitolliseksi Jumalalle. Kertomansa mukaan Jumala vaati häntä rakentamaan kunniakseen patsaan.

Rakennustyöt Saarijärven Mahlulla alkoivat vuonna 1950 ja ne kestivät viisi vuotta. Patsaan rakentamisen aikana Rutanen oli onnellinen. Hän koki tekevänsä ihmiskunnalle suuren palveluksen teoksellaan.

Teosta pidetään yhtenä merkittävimmistä naivistisen taiteen saavutuksista Suomessa.

Vuoden 1918 sodasta selvittyään Rutanen (1888-1964) oli luvannut Jumalalle rakentavansa patsaan tämän kunniaksi. Teos syntyi lopulta vuosina 1950-1955 vahvan uskonnollisen innoituksen vallassa.

Teoksen, uskonnollisen triptyykin, nimi Maapallopatsas on ymmärrettävä laajemmassa merkityksessä. Rutasen mukaan nimi viittaa siihen, että siihen kuuluvat "kaikki merenpohjia myöten, siihen kuuluu menneet ja vastatulevat ihmiset".

Kun patsas oli valmistunut, oli hän kutsunut kunniavieraaksi teoksen vihkiäisiin kuningatar Elisabetin. "Oon Korkeimmalta tulleitten viestilöitten mukkaan nyt saanunna valamiiks patsaan, rauhan ja rakkauen malliks koko maailman kansoloille." Rutanen oli valmistautunut Elisabetin vierailuun myös rakentamalle hänelle oman "pytingin", Kuningattaren tuvan.

Brittimonarkki oli pysynyt vaitonaisena eikä vihkiäistilaisuutta ollut pidetty. Aikansa odoteltuaan Rutanen oli todennut, ettei Elisabetin saapumattomuus haitannut: maallisen juhlan järjestäminen olisikin ollut turhaa, sillä Jumala oli jo vihkinyt teoksen.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto