Hyppää pääsisältöön

Rutas-Matti, mies maailmanrauhan asialla

Vuonna 1995 valmistunut dokumenttielokuva asettuu ajassa taaksepäin ja piirtää kuvan Matti Rutasesta, miehestä Mahlun Maapallopatsaan takaa. Omintakeinen maailmanrauhaa julistava patsas valmistui vuonna 1955.

Tietolaatikko

Hankasalmella vuonna 1888 syntynyt Rutanen lähti kotoaan jo 12-vuotiaana ja elätti itsensä mm. aseseppänä.

Vuoden 1918 sotaan hän osallistui valkoisten puolella. Sisällissodan päätyttyä hän jäi henkiinjäämisestään syvästi kiitolliseksi Jumalalle. Kertomansa mukaan Jumala vaati häntä rakentamaan kunniakseen patsaan.

Rakennustyöt Saarijärven Mahlulla alkoivat vuonna 1950 ja ne kestivät viisi vuotta. Patsaan rakentamisen aikana Rutanen oli onnellinen. Hän koki tekevänsä ihmiskunnalle suuren palveluksen teoksellaan.

Teosta pidetään yhtenä merkittävimmistä naivistisen taiteen saavutuksista Suomessa.

Vuoden 1918 sodasta selvittyään Rutanen (1888-1964) oli luvannut Jumalalle rakentavansa patsaan tämän kunniaksi. Teos syntyi lopulta vuosina 1950-1955 vahvan uskonnollisen innoituksen vallassa.

Teoksen, uskonnollisen triptyykin, nimi Maapallopatsas on ymmärrettävä laajemmassa merkityksessä. Rutasen mukaan nimi viittaa siihen, että siihen kuuluvat "kaikki merenpohjia myöten, siihen kuuluu menneet ja vastatulevat ihmiset".

Kun patsas oli valmistunut, oli hän kutsunut kunniavieraaksi teoksen vihkiäisiin kuningatar Elisabetin. "Oon Korkeimmalta tulleitten viestilöitten mukkaan nyt saanunna valamiiks patsaan, rauhan ja rakkauen malliks koko maailman kansoloille." Rutanen oli valmistautunut Elisabetin vierailuun myös rakentamalle hänelle oman "pytingin", Kuningattaren tuvan.

Brittimonarkki oli pysynyt vaitonaisena eikä vihkiäistilaisuutta ollut pidetty. Aikansa odoteltuaan Rutanen oli todennut, ettei Elisabetin saapumattomuus haitannut: maallisen juhlan järjestäminen olisikin ollut turhaa, sillä Jumala oli jo vihkinyt teoksen.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto