Hyppää pääsisältöön

Rutas-Matti, mies maailmanrauhan asialla

Vuonna 1995 valmistunut dokumenttielokuva asettuu ajassa taaksepäin ja piirtää kuvan Matti Rutasesta, miehestä Mahlun Maapallopatsaan takaa. Omintakeinen maailmanrauhaa julistava patsas valmistui vuonna 1955.

Tietolaatikko

Hankasalmella vuonna 1888 syntynyt Rutanen lähti kotoaan jo 12-vuotiaana ja elätti itsensä mm. aseseppänä.

Vuoden 1918 sotaan hän osallistui valkoisten puolella. Sisällissodan päätyttyä hän jäi henkiinjäämisestään syvästi kiitolliseksi Jumalalle. Kertomansa mukaan Jumala vaati häntä rakentamaan kunniakseen patsaan.

Rakennustyöt Saarijärven Mahlulla alkoivat vuonna 1950 ja ne kestivät viisi vuotta. Patsaan rakentamisen aikana Rutanen oli onnellinen. Hän koki tekevänsä ihmiskunnalle suuren palveluksen teoksellaan.

Teosta pidetään yhtenä merkittävimmistä naivistisen taiteen saavutuksista Suomessa.

Vuoden 1918 sodasta selvittyään Rutanen (1888-1964) oli luvannut Jumalalle rakentavansa patsaan tämän kunniaksi. Teos syntyi lopulta vuosina 1950-1955 vahvan uskonnollisen innoituksen vallassa.

Teoksen, uskonnollisen triptyykin, nimi Maapallopatsas on ymmärrettävä laajemmassa merkityksessä. Rutasen mukaan nimi viittaa siihen, että siihen kuuluvat "kaikki merenpohjia myöten, siihen kuuluu menneet ja vastatulevat ihmiset".

Kun patsas oli valmistunut, oli hän kutsunut kunniavieraaksi teoksen vihkiäisiin kuningatar Elisabetin. "Oon Korkeimmalta tulleitten viestilöitten mukkaan nyt saanunna valamiiks patsaan, rauhan ja rakkauen malliks koko maailman kansoloille." Rutanen oli valmistautunut Elisabetin vierailuun myös rakentamalle hänelle oman "pytingin", Kuningattaren tuvan.

Brittimonarkki oli pysynyt vaitonaisena eikä vihkiäistilaisuutta ollut pidetty. Aikansa odoteltuaan Rutanen oli todennut, ettei Elisabetin saapumattomuus haitannut: maallisen juhlan järjestäminen olisikin ollut turhaa, sillä Jumala oli jo vihkinyt teoksen.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto