Monelle tekemällä oppivalle nuorelle oppisopimuskoulutus voi olla erinomainen polku ammatilliseen peruskoulutukseen ja työelämään.
Tietolaatikko
Oppisopimuskoulutukseen osallistuvista vain pieni osa on alle 20-vuotiaita. Nuorisotakuun avulla sen suosiota yritetään kasvattaa.
Brayan, Linda ja Max ovat alle 20-vuotiaita nuoria, jotka kouluttautuvat toiveammattiinsa oppisopimuksella. Katso videot, joilla nuoret kertovat oman tarinansa.
Max
Max opiskelee lvi-huoltoliikkeessä talotekniikan perustutkintoa ja hänen tavoitteenaan on valmistua lvi-asentajaksi. Max pääsi oppisopimukseen 16-vuotiaana suoraan joustavan perusopetuksen luokalta (aiemmin Omaura-luokka) päättötodistuksen saatuaan. Aiemmin hänen koulupolkunsa oli varsin kivikkoinen.
Linda
Linda keskeytti motivaation puutteen vuoksi hotelli- ja ravintola-alan perustutkinnon opintonsa oppilaitoksessa. Hän oli jo vaihtamassa alaa, mutta siirtyikin onnistuneen harjoittelujakson jälkeen tarjoilijan oppisopimuskoulutukseen. Opinnot lähtivät päätöksen myötä uuteen lentoon. Linda valmistui tarjoilijaksi 17-vuotiaana ennakoitua nopeammin keväällä 2013.
Brayan
Brayan opiskelee liikunnanohjauksen perustutkintoa. Hän pääsi oppisopimuskoulutukseen heti peruskoulun jälkeen 16-vuotiaana harjoittelun kautta. Peruskoulussa Brayan oli villi poika, eikä koulunkäynti maistunut. Brayanin vahvuudet tulivat esille tet-jaksolla. Lasten liikuntaryhmiä iltapäiväkerhossa vetäessään hän on ohjaajiensa mielestä suvereeni.
Mitä on oppisopimuskoulutus?
Oppisopimuskoulutus perustuu työntekijän (opiskelijan) ja työnantajan solmimaan määräaikaiseen työsuhteeseen. Oppisopimustoimisto on koulutuksen järjestäjänä sopimuksen kolmas osapuoli. Opiskelu toteutetaan pääosin työpaikalla käytännön työtehtävissä. Tietopuolinen koulutus annetaan alan oppilaitoksissa.
Työnantaja maksaa opiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Oppisopimustoimisto maksaa työnantajalle koulutuskorvausta. Perusopetuksen tai kymppiluokan päättävän nuoren työnantajalle voidaan nuorisotakuun myötä maksaa korotettua koulutuskorvausta.
Työnantaja voi lisäksi saada palkkatukea, jota haetaan TE-toimistosta.
Tutkinnot
Nuoren on mahdollista suorittaa oppisopimuksella samoja ammatillisia perustutkintoja kuin oppilaitoksissakin ja saada näin myös jatko-opintokelpoisuus. Yritysten työvoiman tarve kuitenkin vaikuttaa siihen, miltä aloilta oppisopimustyöpaikka on löydettävissä. Opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, jonka mukaan opinnot etenevät.
Koulutuksen aikana järjestettävissä tutkintotilaisuuksissa opiskelija osoittaa osaamisensa. Ne järjestetään usein opiskelijan omalla työpaikalla.
Kenelle oppisopimuskoulutus sopii?
Oppisopimuskoulutus sopii nuorelle, jolla on aito tekemisen meininki ja halu oppia ammatti käytännön kautta. Nuorella tulee olla myös hyvät työelämään siirtymisen perusvalmiudet. Tärkeää on esimerkiksi se, että osaa pitää tekemistään sopimuksista kiinni ja toimia asiallisesti yhteistyössä toisten kanssa. Työajoista lipsumista ei työpaikoilla suvaita. Omasta työstä ja opiskelusta pitää osata itse kantaa vastuuta, vaikka apua ja ohjausta onkin tarjolla. Jos on valmis kohtaamaan nämä työelämän haasteet, voi oppisopimuskoulutus olla se oikea juttu nuorelle, joka ei koulumaiseen opiskeluun motivoidu.
Nuoren oppisopimuskoulutukseen voi kuulua ennakkojakso. Se on työharjoittelua, jonka aikana nuori, työnantaja ja koulutuksen järjestäjä tutustuvat toisiinsa ja arvioivat oppisopimuskoulutuksen onnistumisen edellytyksiä.
Miten pääsee alkuun?
Oppisopimuskoulutukseen pääsemiseksi opiskelijalla tulee olla työpaikka ja työnantajan pitää olla valmis kouluttamaan häntä. Itselle sopivan työpaikan voi löytää esimerkiksi työharjoittelun tai kesätyön kautta, tai ihan vain hakemalla sellaista.
Oppisopimuspaikan hakeminen kannattaa aloittaa soittamalla oman alueen oppisopimustoimistoon. Ne eivät välitä työpaikkoja, mutta neuvovat mielellään käytännön asioissa. Hakijan on syytä selvittää vaikkapa omalla alueella työnantajalle maksettavien koulutuskorvausten suuruus.
Oman alueen oppisopimustoimisto löytyy helposti esimerkiksi tästä.
Teksti ja videot: Petri Hänninen. Vuosi: 2013.
