Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Oppiminen pääkuva

Opettajalle

Maan synty

Maapallo, jonka takaa paistaa aurinko.
Maapallo, jonka takaa paistaa aurinko. Kuva: Pixabay (CC0) maapallo
Julkaistu . Päivitetty

Miten planeetta Maa on saanut alkunsa? Maapallon pitkästä historiasta on saatu tietoja monien eri menetelmien avulla.

Maa sai alkunsa lähes 4 600 miljoonaa vuotta sitten, ja siitä lähtien se on ollut jatkuvassa muutoksessa. Kuinka maan ikä on onnistuttu selvittämään? Millainen planeettamme oli vaikkapa miljoona vuotta sitten? Milloin elämä alkoi? Milloin ensimmäiset ihmiset ilmestyivät maan päälle?

Saadaksemme vastauksen näihin kysymyksiin on tutustuttava eri tieteenaloihin, sellaisiin kuin geologia, fysiikka, biologia, arkeologia ja paleontologia.

Maapallon varhaisimmat vaiheet ovat tutkijoille yhä suurelta osin arvoitus. Sen historiasta on kuitenkin saatu tietoa fossiili- ja kivitutkimuksen ansiosta.

Perustuu ohjelmaan: Maan synty. Tuotanto: Didavision

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Aiheeseen liittyvää

2023

2020

2012

  • kuva auringonpurkauksesta

    Planeettojen synty

    Planeettojen synty

    Aurinkokuntamme planeetat saivat alkunsa sekasortoisen törmäilyn seurauksena, kun vastasyttyneen Auringon lähellä olevat hiukkaset alkoivat tiivistyä. Maa sai alkunsa lähes 4 600 miljoonaa vuotta sitten, ja siitä lähtien se on ollut jatkuvassa muutoksessa. Kuinka maan ikä on onnistuttu selvittämään? Millainen planeettamme oli vaikkapa miljoona vuotta sitten? Milloin elämä alkoi?

Relaterade artiklar

2023

  • Artistens föreställning av en okänd planet.

    Kvanthopp: Mysteriet med den hemlighetsfulla Planet Nio på solsystemets mörka utkant – enligt nya rön kan den vara något annat än en planet

    Allt tyder på att det finns någonting där ute.

    Allt sedan Pluto degraderades till dvärgplanet, till och med långt före det, har forskarna inte kunnat släppa tanken på att det kan finnas någonting… annat där ute på solsystemets utkant. En riktig planet nio, större än lilla Pluto. Kanske i samma kaliber som Jorden, kanske betydligt större än så, med en omloppstid på kanske så mycket som tjugo tusen år. På sistone har det föreslagits att det kan handla om någonting helt annat än en planet.

  • Asteroid som slår ned på jorden.

    En massiv asteroid passerar jorden under helgen

    Upptäcktes för en månad sedan.

    En asteroid tillräckligt stor för att förstöra en stad kommer att passera mellan jordens och månens omloppsbanor under helgen – lyckligtvis utan att träffa någondera. Asteroiden 2023 DZ2 upptäcktes för en månad sedan. Den uppskattas vara mellan 40 och 90 meter i diameter. Asteroiden kommer att passera på 68 000 kilometers avstånd vilket betyder att den kommer att vara synlig genom kikare och små teleskop över hela världen.

2022

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Ohjelmasarjoja opetuskäyttöön

    Kokonaisia ohjelmasarjoja opetukseen

    Tälle sivulle on koottu opetuskäyttöön tarkoitettuja Yleisradion ohjelmasarjoja. Sarjan yhteydessä on mainittu, mihin oppiaineeseen ja aihekokonaisuuteen sarja on ensisijaisesti tarkoitettu. Kaikki ohjelmat ovat vapaasti koulujen käytetävissä.

    Kommentteja 5

  • Ota haltuun opiskelutekniikat!

    Oikealla opiskelutekniikalla opit nopeammin ja tehokkaammin.

    Unohda tuntikausien pänttääminen — opiskele nopeammin ja tehokkaammin sen sijaan. Videoilta löydät helppoja tekniikoita, joiden avulla voit treenata esimerkiksi omaa lukunopeutta tai ottaa haltuun isoja kokonaisuuksia.

  • Valheenpaljastajan mediataitopaketti koululaisille ja opiskelijoille

    Verkossa valheet leviävät kuin kulovalkea

    Yle Oppiminen on koonnut 5.–6. luokille, 7.–9. luokille, lukioille ja ammattikouluille mediataitopaketit, joista saa 1–2 oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Materiaalina on Valheenpaljastaja-video, jossa toimittaja-tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoo verkossa esiintyvästä harhaanjohtamisesta ja valheista.

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.