Hyppää pääsisältöön

Frankenplane ja muita Suomen Hornet-onnettomuuksia

Suomessa on menetetty kaksi Hornet-hävittäjää maahansyöksyissä. Samalla on myös luotu yksi täysin ainutlaatuinen kone, kun kahden eri Hornetin osista rakennettiin yksi. Tämän "Frankenplaneksi" kutsutun hävittäjän palvelusura päättyi lopulta murheellisesti.

Hornet-hävittäjät uudistivat Suomen ilmavoimat vuonna 1995. Täysin ongelmitta eivät herhiläiset kuitenkaan ole ilmatilaamme valvoneet.

Ensimmäinen Hornetin maahansyöksy tapahtui marraskuussa 2001, kun kaksi hävittäjää törmäsi toisiinsa lennossa. Yliluutnantti Ville Pasanen ja yliluutnantti Jouni Junttila suorittivat yötaisteluharjoitusta, kun Junttilan kone törmäsi Pasasen koneeseen tämän alapuolelta. Junttilan kone vaurioitui törmäyksessä niin pahasti, että se syöksyi ja romuttui Karstulan suolle. Junttila pelastautui koneesta heittoistuimella. Pasasen onnistui ohjata oma hävittäjänsä takaisin Pirkkalan lentokentälle.

Pasasen vaurioitunut kone päätettiin lopulta kunnostaa. Kone rakennettiin alkujaan kanadalaisen Hornetin eturungon ja ohjaamoalueen osilla kaksipaikkaiseksi harjoitushävittäjäksi. Korjausoperaatio oli ainut laatuaan maailmassa. Leikkimielisesti "Frankenplaneksi" nimetty kone esiteltiin yleisölle syyskuussa 2009.

Frankenplanen ura Suomen ilmavoimissa jäi kuitenkin lyhyeksi. Kone oli tammikuussa 2010 koelennolla Juupajoella, jolloin lentäjät testasivat konetta virheliikkeiden varalta. Hävittäjä ei oiennut syöksystä ja lentäjät pelastautuivat koneesta heittoistuimilla. Hävittäjä syöksyi pellolle ja romuttui täysin. Molemmat lentäjät joutuivat sairaalaan luunmurtumien takia. Frankenplane taas jäi historiaan ainutlaatuisena koneturmien konkarina.

Vuotta myöhemmin tapahtui Pirkkalassa myös heittoistuimen käyttöä vaatinut Hornet-turma. Hävittäjän lentäjä suoritti harjoituslaskeutumista pimennetylle kentälle pimeänäkölaitteen avulla, kun kone ajautui ulos kiitoradalta. Lentäjä pelastautui koneesta, koska pelkäsi hävittäjän kaatuvan.

Vakavien onnettomuuksien lisäksi Suomessa on tapahtunut kuusi pienempää Hornet-tapaturmaa. Kuolemantapauksilta on aina vältytty.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto