Hyppää pääsisältöön

Miinalaiva Pohjanmaa merireittien turvaajana ja merirosvojahdissa

Miinalaiva Pohjanmaa luovutettiin Suomen Puolustusvoimille kesäkuussa 1979. Pohjanmaa suunniteltiin tehokkaaksi johtoalukseksi ja miinoittajaksi, se toimi myös koululaivana ja kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Uransa loppuvuosina Merivoimien lippulaiva päätyi merirosvojahtiin Somalian rannikolle.

Suomen Merivoimien lippulaiva miinalaiva Pohjanmaa rakennettiin Helsingissä Wärtsilän telakalla ja luovutettiin Puolustusvoimille kesäkuussa 1979. Luovutusjuhlallisuuksista Helsingissä Katajanokan laiturissa on Ylen arkistoissa säilynyt mykkää uutiskuvaa.

Vuodesta 1982 lähtien Pohjanmaa toimi Merivoimien koulualuksena. Syksyllä 1995 Pohjanmaa osallistui Naton rauhankumppanuusharjoitukseen Pohjanlahdella. Suomalaisjoukot osallistuivat tuolloin ensimmäistä kertaa Nato-harjoituksiin ja Pohjanmaan matkassa seilasi sata miestä.

Uransa suurimman huomion kohteeksi Pohjanmaa päätyi EU:n Atalanta-operaatiossa Somalian rannikolla alkuvuonna 2011. Pohjanmaan lähettäminen kansainväliseen merirosvo-operaatioon sai laajan tuen eduskunnassa syksyllä 2010. Ennen laivan lähtöä presidentti Tarja Halonen teki tarkastuskäynnin alukselle ja tutustui laivan toimintaan. Tammikuussa 2011 Pohjanmaa suuntasi kohti Afrikan sarvea turvaamaan YK:n pyynnöstä ruoka-avun perille menoa. Tehtävänä oli samalla suojata Somalian rannikkovesiä merirosvoilta. Operaatio oli ensimmäinen, jossa Suomen merivoimat oli mukana omalla kalustollaan.

Avuntarve Intian valtamerellä yllätti miinalaiva Pohjanmaan. Yhteydenottoja Adeninlahden kauppa-aluksista tuli enemmän kuin Pohjanmaan miehistö ehti auttaa. Saapumisensa jälkeen suomalainen sotalaiva oli kolmessa viikossa ehtinyt suojata kahden aluksen matkaa.

Kun Pohjanmaa lähti Somalian edustalle suojaamaan ruokakuljetuksia sodan runtelemaan maahan, ei kyseessä pitänyt olla varsinainen merirosvojahti. Suomalaiset kuitenkin pidättivät merellä 18 aseistautunutta merirosvoiksi epäiltyä miestä. Tämän jälkeen ihmeteltiin niin merellä kuin maallakin, mitä kiinniotetuille pitäisi tehdä. Lopulta merirosvot päätettiin vapauttaa. Asiasta päätti EU:n johtaman Atalanta-operaation johto, kun ei löytynyt valtiota, jossa merirosvot olisi voitu tuomita.

Miinalaiva Pohjanmaa palasi Atalanta-operaatiosta kotisatamaansa Suomeen toukokuussa 2011. Yli 30-vuotias alus selvisi pitkästä merimatkasta ilman teknisiä ongelmia. Omaiset ja sateinen sää olivat alusta ja sen miehistöä vastassa Upinniemessä.

Puolustusvoimain lippujuhlapäivän paraatin ohessa kesällä 2013 tutustuttiin miinalaiva Pohjanmaahan ja sen vaiheisiin. Samana kesänä Pohjanmaa laitettiin myyntiin ja ellei ostajaa ilmaantuisi, edessä olisi joko romutus tai museointi.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.