Hyppää pääsisältöön

Miinalaiva Pohjanmaa merireittien turvaajana ja merirosvojahdissa

Miinalaiva Pohjanmaa luovutettiin Suomen Puolustusvoimille kesäkuussa 1979. Pohjanmaa suunniteltiin tehokkaaksi johtoalukseksi ja miinoittajaksi, se toimi myös koululaivana ja kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Uransa loppuvuosina Merivoimien lippulaiva päätyi merirosvojahtiin Somalian rannikolle.

Suomen Merivoimien lippulaiva miinalaiva Pohjanmaa rakennettiin Helsingissä Wärtsilän telakalla ja luovutettiin Puolustusvoimille kesäkuussa 1979. Luovutusjuhlallisuuksista Helsingissä Katajanokan laiturissa on Ylen arkistoissa säilynyt mykkää uutiskuvaa.

Vuodesta 1982 lähtien Pohjanmaa toimi Merivoimien koulualuksena. Syksyllä 1995 Pohjanmaa osallistui Naton rauhankumppanuusharjoitukseen Pohjanlahdella. Suomalaisjoukot osallistuivat tuolloin ensimmäistä kertaa Nato-harjoituksiin ja Pohjanmaan matkassa seilasi sata miestä.

Uransa suurimman huomion kohteeksi Pohjanmaa päätyi EU:n Atalanta-operaatiossa Somalian rannikolla alkuvuonna 2011. Pohjanmaan lähettäminen kansainväliseen merirosvo-operaatioon sai laajan tuen eduskunnassa syksyllä 2010. Ennen laivan lähtöä presidentti Tarja Halonen teki tarkastuskäynnin alukselle ja tutustui laivan toimintaan. Tammikuussa 2011 Pohjanmaa suuntasi kohti Afrikan sarvea turvaamaan YK:n pyynnöstä ruoka-avun perille menoa. Tehtävänä oli samalla suojata Somalian rannikkovesiä merirosvoilta. Operaatio oli ensimmäinen, jossa Suomen merivoimat oli mukana omalla kalustollaan.

Avuntarve Intian valtamerellä yllätti miinalaiva Pohjanmaan. Yhteydenottoja Adeninlahden kauppa-aluksista tuli enemmän kuin Pohjanmaan miehistö ehti auttaa. Saapumisensa jälkeen suomalainen sotalaiva oli kolmessa viikossa ehtinyt suojata kahden aluksen matkaa.

Kun Pohjanmaa lähti Somalian edustalle suojaamaan ruokakuljetuksia sodan runtelemaan maahan, ei kyseessä pitänyt olla varsinainen merirosvojahti. Suomalaiset kuitenkin pidättivät merellä 18 aseistautunutta merirosvoiksi epäiltyä miestä. Tämän jälkeen ihmeteltiin niin merellä kuin maallakin, mitä kiinniotetuille pitäisi tehdä. Lopulta merirosvot päätettiin vapauttaa. Asiasta päätti EU:n johtaman Atalanta-operaation johto, kun ei löytynyt valtiota, jossa merirosvot olisi voitu tuomita.

Miinalaiva Pohjanmaa palasi Atalanta-operaatiosta kotisatamaansa Suomeen toukokuussa 2011. Yli 30-vuotias alus selvisi pitkästä merimatkasta ilman teknisiä ongelmia. Omaiset ja sateinen sää olivat alusta ja sen miehistöä vastassa Upinniemessä.

Puolustusvoimain lippujuhlapäivän paraatin ohessa kesällä 2013 tutustuttiin miinalaiva Pohjanmaahan ja sen vaiheisiin. Samana kesänä Pohjanmaa laitettiin myyntiin ja ellei ostajaa ilmaantuisi, edessä olisi joko romutus tai museointi.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.