Hyppää pääsisältöön

Miten sateenkaari syntyy?

Grafiikka sateenkaarien syntymisestä
Sateenkaari muodostuu valon taittuessa vesipisaroista. Kuva: Tero Juuti Grafiikka sateenkaarien syntymisestä Kuva: Tero Juuti grafiikka,tieto,sateenkaaret

Sateenkaari syntyy, kun aurinko paistaa sadepisaroiden lävitse. Myös lasiprisma hajottaa valonsäteen eri väreiksi.

Kun sataa ja paistaa, taivaalle syntyy sateenkaari, joskus useitakin. Sateenkaari on kaunis ja kiehtova näky, vaikka sen päästä ei löytäisikään kulta-aarretta. Sateenkaaren synty perustuu fysikaaliseen ilmiöön, auringon valon hajoamiseen sen heijastuessa vesipisaroista.

Auringon valo näyttää paljain silmin värittömältä vaikka se on tosiasiassa monen värin sekoitus. Lasiprisma hajottaa valonsäteen kaikkiin niihin väreihin, joista auringon valo koostuu. Kun sataa ja paistaa, valon värit voi havaita sateenkaaressa.

Valon taittumiskyky määrittää värien järjestyksen

Yleisimmin sateenkaaria havaitaan keskikesän ukkoskuurojen jälkeen. Tavallisimmassa tilanteessa syntyy yksi pääsateenkaari, jossa uloimpana on punainen ja sisimpänä violetti väri. 

Järjestäytyminen johtuu värillisen valon taittumiskyvystä, joka siis violetilla valolla suurin ja punaisella pienin. Joskus pääsateenkaaren lisäksi syntyy myös sivusateenkaari.

Pää- ja sivusateenkaaren välissä on muuta taivasta tummempi alue, jota kutsutaan Aleksanterin vyöhykkeeksi.

Sateenkaarityypit

Interferenssikaaret ovat moninkertaisia sateenkaaria, joita on yleisimmin kaksi kappaletta.

Kuun kaari on voimakkaassa kuunvalossa syntyvä himmeä sateenkaari.

Sumusateenkaari on valkea hohtava kaari, kun valo taittuu sumupisaroista.

Vesiputousten ja suihkulähteiden sateenkaaret ovat pieniä sateenkaaria, joilla on sama syntymistapa kuin taivaalla näkyvilläkin. Ne voivat muodostaa joskus jopa 360 asteen kehiä.

Sateenkaari. Kuva: Pekka Parviainen/Yle

Sateenkaari. Kuva: Pekka Parviainen/YleSateenkaari. Kuva: Pekka Parviainen/Yle

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.