Hyppää pääsisältöön

Alice Miller oli aina lapsen puolella

Psykologi Alice Miller tuli maailmankuuluksi puolustaessaan lapsen oikeutta ruumiilliseen koskemattomuuteen ja arvostellessaan aikansa autoritäärisiä kasvatusmetodeja. Miller näki kasvatuksen usein vihamielisenä toimintana, jossa lasta nujerrettiin eikä hänen tunne-elämäänsä kunnioitettu.

Alice Miller kohahdutti heti ensimmäisellä kirjallaan. Vuonna 1979 ilmestynyt Lahjakkaan lapsen tragedia ja todellisen itseyden etsintä (suomennettu 1984) nosti esiin vanhempiensa ongelmallisen kasvatuksen armoilla olevat lapset. Miller kuvaili kirjassaan, kuinka lapsi voi joutua sopeutumaan vanhempiensa oikkuihin, niin että menettää yhteyden itseensä. Hänen mukaansa vanhemmat saattoivat myös tiedostamattaan manipuloida lapsiaan omien tunne-elämän ongelmiensa ohjaamina.

Miller kritisoi aikansa kasvatuskäsityksiä, hänen mielestään ne edustivat enemmän manipulaatiota, alistamista ja uhkailua kuin kuuntelemista ja kunnioittamista. Kirjassaan "Alussa oli kasvatus" Miller kirjoittaa: "Ennen niin yleisen lasten fyysisen pahoinpitelyn, hyväksikäytön ja vainoamisen näyttää nykyaikana yhä enemmän korvanneen henkinen julmuus, joka on naamioitu hyvää tarkoittavan "kasvatus"-sanan taakse."

Miller vakuutti lapsuusajan kärsimyksen tuottavan ongelmaisia, kuten väkivaltaisia, masentuneita, ja päihteitä käyttäviä aikuisia. Hän näki tragediana sen, että kaltoin kohdellut lapset jatkoivat kärsimyksen siirtämistä omille lapsilleen vihamielisillä kasvatustavoilla.

Jos lapseen ei luoteta, hän ei luota aikuisena, jos häntä pahoinpidellään hänestä tulee väkivaltainen, jos hänen aidot tunteensa tukahdetaan hän ei osaa tuntea aidosti aikuisenakaan.― Alice Miller

Miller oli vakuuttunut siitä ettei kukaan synny pahaksi, vaan lapsuudessa koettu pahuus synnytti aikuisiän pahuutta ja ongelmia. Ratkaisuksi hän tarjosi oman menneisyyden kohtaamista turvallisissa olosuhteissa. Erityisen haitallisena hän näki sokean vanhempien kunnioituksen. Kirjoissaan hän kuvasi, kuinka lapsi on täysin riippuvainen vanhemmistaan ja joutuu mukautumaan heidän käytökseensä, vaikka se olisi kuinka julmaa. Lapsi joutuu ikäänkuin kieltämään kärsimyksensä ja uskomaan hyvää vanhemmistaan. Millerin mukaan ihminen, joka ei aikuisenakaan uskalla katsoa menneisyyttään ja salli itselleen kaltoinkohtelun herättämiä tunteita, kärsii ja mahdollisesti jatkaa samaa kehää myös omien lastensa kanssa.

Millerin ajatukset ja kärkevät mielipiteet herättivät kohua ja häntä syytettiin mm. vanhempien liiallisesti syyllistämisestä.

Miller ei viihtynyt julkisuudessa ja vältteli mm. televisiohaastatteluiden antamista. Hän halusi saada ihmiset pohtimaan asioita personoimatta niitä häneen. Hän rohkaisi aikuisia työstämään lapsuustraumojaan ja luopumaan lasten henkisestä nujertamisesta. Kirjojen ja terapiatyön lisäksi Miller piti mm. nettisivustoa, jossa vastasi ihmisten kysymyksiin.

Miller vieraili Suomessa vuonna 1985. Hänen ajatuksiaan kuultiin Ajankohtaisessa kakkosessa, mutta tällöinkään hän ei halunnut itse esiintyä ohjelmassa, vaan haastattelu on kuvitettu lainauksilla Millerin kirjoista sekä hänen maalauksillaan. Psykologi Pirkko Lahti kommentoi ohjelmassa Millerin näkemyksiä. Loppupuolella keskustelu kääntyy tunteiden hyväksymiseen ja haastattelija kysyy Lahdelta ovatko tunteet vaarallisia.

"Elämme yhteiskunnassa, jossa äly ja tieto on kaikkein keskeisintä ja tunneasiat koetaan helposti toisarvoisiksi eikä niistä haluta puhua, Lahti sanoo ja jatkaa, "Millerin viesti on, että tunteet eivät ole vaarallisia, meillä on oikeus tunteisiin".

Vaikeisiin tilanteisiin Lahti antaa neuvoksi aikuisten rehellisyyden omissa tunteissaan ja uskallusta myöntää erehdyksensä. Tärkeä pääoma, jonka vanhemmat voisivat lapsilleen antaa olisi Lahden mukaan neuvot siitä, miten vaikeuksista ja kriiseistä selvitään ja miten voi saada tukea.

Milleriä kuultiin myös radiohaastattelussa, jossa hän vastasi lastenpsykiatrian professori Maija-Liisa Kosken kysymyksiin. Siinäkin on kuultavissa tarve puolustella Millerin kärkkäitä näkemyksiä ja ikäänkuin pehmentää niitä kuulijoille.

Tietolaatikko

Alice Miller (synt. Alicja Rostowska; 12.1923 – 14.4.2010) oli psykologi ja kirjailija, joka keskittyi työssään lasten väärinkohteluun ja sen aikuisiässä ilmeneviin seurauksiin.

Hän väitteli filosofian, psykologian ja sosiologian tohtoriksi Baselin yliopistossa vuonna 1953.

Alice Miller opiskeli ja työskenteli psykoanalyysin parissa 20 vuotta, kunnes 1973 alkoi kirjata ylös ajatuksiaan lapsen psykologisesta kehittymisestä. Hänen kolme ensimmäistä kirjaansa julkaistiin 1980-luvun taitteessa.

Vuonna 1979 Miller lopetti psykoanalyysin harjoittamisen ja jatkoi työtään kirjoittamisen ja opettamisen parissa.

Vuonna 1988 Miller erosi psykoanalyyttisesta yhdistyksestä ja sen sveitsiläisestä jäsenjärjestöstä, koska oli tullut siihen tulokseen, että psykoanalyysi on rakennettu estämään potilaan lapsuuden aikaisten traumojen emotionaalinen (tunteiden tasolla tapahtuva) kohtaaminen. Millerin mukaan analyysin rakenne pohjautuu siihen, että Sigmund Freud ei koskaan uskaltanut itse kohdata omaa traumaattista menneisyyttään ja näin hänen oli pakko estää se potilailtaankin.

Suomennettuja teoksia:

Lahjakkaan lapsen tragedia ja todellisen itseyden etsintä, 1984
uusi laitos: Lahjakkaan lapsen draama ja todellisen itseyden etsintä, 1996.
Alussa oli kasvatus. Kätketty julmuus ja väkivallan juuret, 1985.
Älä huomaa. Muunnelmia paratiisiteemasta, 1986.
Karkotettu tieto, suom. Oili Suominen, 1989.
Murra vaikenemisen muuri, suom. Leena Vallisaari, 1991.
Lapsuuden kuvia, suom. Eija Kämäräinen, 1986.
Kätketty avain, suom. Mirja Rutanen, 1989.

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.