Hyppää pääsisältöön

Tarinoita suomalaisesta terrorismista

Ajatus suomalaisesta terrorismista voi olla vieras. Merkkimiehiä on päässyt hengestään vain muutama ja lentokoneetkin ovat pysyneet hyvin ilmassa. Kuitenkin 1900-luvun alussa Suomessa vallitsi poliittisen terrorin kierre.

Toimittaja Riika Nikkarisen kuusiosaisessa radiosarjassa historioitsija Teemu Keskisarja kertoo unohdetuista ihmiskohtaloista suomalaisen terrorismin historiassa.

Osa 1: Onko suomalaisella terrorismilla historiaa?
Sen terrorin kierteen sai aikaan sortokausi, jota seurasi pian raaka sisällissota. 1920-luvun maanalainen kommunismi ja 1930-luvun lapualaisuus nostivat suomalaisen henkirikollisuuden ennätystasolle koko Länsi-Euroopassa. Kuinka lähellä oli, että suomesta oli tulossa terrorismin pikkujättiläinen?

Osa 2: Ensimmäinen terroristi
Umpiruotsinkielinen mies rakastui suomen kieleen niin kovasti, että oli valmis tappamaan parhaan ystävänsä. Waldemar Churbergin terroritekoa voidaan pitää ensimmäisenä suomalaisena terroritekona. Mutta kuinka Waldemarille lopulta kävi ja mistä muusta teko oikein kertoi?

Osa 3: Miten poika nimeltä Chaplin liittyy yhteen verisimmistä terroriteoistamme?
Vuonna 1918 16-vuotias nuori poika, lempinimeltään Chaplin, haluaa näyttää vanhemmille. Tarina alkaa Helsingistä ja Koiton jengistä. Alunperin raittiusliikkeestä muodustunut punakaartiryhmä lähti heti ensimmäisten joukossa rintamalle Helsingistä Vilppulaan. Koittolaiset esiintyivät erityisen murhanhimoisena. Komppanian nuorin Chaplin pääsi jonkinnäköisen maskotin asemaan. Sattuman kautta ryhmä sai huolehtiaakseen vankeja Mustialan maatalousoppilaitoksesta. Tuo sattuma johti veriseen terroritekoon.

Osa 4: Sijaiskuolemat
1900-luvun alkupuolella Kajaania johtivat miehet nimeltään Pikkujumala ja Musta-Jussi. He katsoivat maailmaa eri silmin. Heidän eri intressinsä ja poliittinen vastakkainasettelu jakoi koko kaupungin. Suurin ristiriita koski venäläistämistä. Kaupungin mahtimiehet sietivät toisiaan pitkään, mutta lopulta tapahtumat kärjistyivät terroritekoon Kajaanin hautausmaalla vuonna 1918. Kajaanin sijaiskuolemissa sisällissota sai marttyyrinsa.

Osa 5: Punaisen örinän maa
Kuopiota nimitettiin Suomen Moskovaksi 1920-luvulla. Se oli ollut äänestystilastoissa punainen kaupunki, mutta ei kovin aktiivinen sodassa. 1920-luvulle kaupunkiin alkoi virtaamaan rahaa itänaapurista. Jakaantuneesta vasemmistosta kommunistit vahvistuivatkin huomattavasti tämän rahan turvin. Kaupungin erikoisuus oli huumorikommunistit. Ryhmä, joka kokoontui humoristisesti keskustelemaan aatteesta.

Osa 6: Vääpeli T:n tapausTapaus on kertomus 1920- ja 1930-luvun työpaikkakiusaamisesta ja fanaattisesta homofobiasta. Yhtään ruumista ei tapauksessa syntynyt, mutta tarkoitus oli. Miksi keski-ikäinen aliupseeri suunnitteli surmaavansa kenraali Heinrichsin ja marsalkka Mannerheimin. Tutkija Keskisarja päätyi Vääpeli T:n tapauksen pariin törmättyään Etsivän keskuspoliisin kansioon nimeltä "abnormaalit sukupuolielostelijat".

Teksti: Juhana Säilynoja ja Tarinoita suomalaisesta terrorismista -ohjelman toimitus

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto