Hyppää pääsisältöön

Kesäkeittiö: Rosvopaistia 1992

Jaakko Kolmonen ja lihamestari Veli-Pekka Noronen näyttävät kuopan kaivamisesta ja lampaanruhon paloittelusta lähtien kuinka mehevä rosvopaisti onnistuneesti tehdään.

Rosvopaisti valmistetaan yleisön pyynnöstä kokonaisesta lampaasta, joka paloitellaan paistamista varten seitsemään osaan. Liha on ihailtavan tuoretta. Lihamestari Noronen kertoo juosseensa kuusikuukautisen karitsan kiinni sunnuntaina, teurastaneensa sen maanantaina ja pitäneensä sitä vielä neljä vuorokautta lihakylmiössä murentumassa.

Paloittelun jälkeen lihakimpaleet maustetaan kastikkeella ja päällystetään aluksi paksulla paperilla ja lopuksi foliolla.

Paistokuoppa on kaivettu läheiselle pellolle ja se vuorataan modernisti tiiliskivillä. Tiilipesässä pidetään nuotiota ensin kaksi tuntia, jonka jälkeen on aika asetella lihat kuopan pohjalle, hiilien alle. Itse paistamiseen menee lampaan iästä riippuen kahdesta kolmeen tuntia. Operaatiota helpottaa, jos lihakimpaleet kääritään vielä kahdeksi siistiksi paketiksi esimerkiksi katiskaverkon avulla.

Ennen kuin kypsää lihaa leikataan, on hyvä valuttaa arvokas paistoliemi talteen. Kolmosen mukaan se on koko rosvopaistin sielu ja idea.

Kyseinen Juvalla kuvattu Patakakkosen Kesäkeittiö-jakso on päivitys Kolmosen 20 vuotta aiemmin tehdystä ohjelmasta, jossa hän kokkasi rosvopaistia Veijo Vanamon kanssa Kiikalan hiekkakuopalla, astetta askeettisemmalla tyylillä.

Teksti: Ville Matilainen

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto