Hyppää pääsisältöön

Liikettä kesäyössä 3/10

Siili herää horroksesta
On aika herätä. Kuva: Risto Salovaara/Yle Siili herää horroksesta Kuva: Risto Salovaara/Yle siili,nisäkkäät,horros,pesät

”Siili menee lypsylle kannu kaulassansa…” Siili on tuttu ja sympaattinen tuhisija lastenkirjoista ja pihapiiriin maitolautaselta, mutta tunnemmeko oikeasti siilin elämää? Syksyllä siili valmistautuu talven horrokseen. Kuinka voimme auttaa siiliä?

Siilin jäljillä

Siili on useimpien muiden nisäkkäiden tapaan yöaktiivinen, joten sen liikkeistä ei aina ota selvää. Minna ja Kimmo virittivät rehevään puutarhaan riistakameran reittien selvittämiseksi. Homma ei aivan onnistunut odotusten mukaisesti. Kun siileille tehtiin pari ruokintalaatikkoa myöhemmin kesällä ja kamerat viritettiin niiden läheisyyteen, siilien liikkeitä alkoi tallentua muistikorteille.

Siileillä on villieläimenä monenlaisia vaivoja, vaikkapa flunssaa ja loisia. Toukokuisella siiliretkellä Minna ja Kimmo kokivat elämänsä yllätyksen, kun kuulivat erään kuusen alta pari mojovaa aivastusta. Kuka aivasti? Sehän piti selvittää.

Siiliä on tutkittu vähän

Vaikka siili on useimmille tuttu eläin, sitä on tutkittu kovin vähän. Itä-Suomen yliopiston tutkija Anni Rautio selvitti Minnalle Joensuussa tehtyjen tutkimusten tuloksia. Tärkeä ja uusi menetelmä oli siilien radiolähetinseuranta.

Tutkimus paljasti mm. siilien reviirien muutokset kesän aikana ja erilaisten pesien käytön. Joensuussa uroksen kesäkauden elinpiiriksi todettiin 98 ha, naaraan alue oli pienempi, 55 ha. Radiosiili "Erkki" taivalsi toukokuun paikannusten mukaan noin 31 km linnuntietä mitattuna, joten todellinen matka on ollut vielä huomattavasti pidempi. Se kävi välillä jopa aivan Joensuun ydinkeskustassa.

Siilit viettävät jopa 85% ajastaan pesässä. Radiosiileillä uroksilla todettiin keskimäärin 24 ja naarailla 17 pesää kesän aikana. Päiväpesiä on useita pitkin elinaluetta, joten ruokailupaikalta pääsee helposti nukkumaan siihen lähimpään. Poikaspesä on selvästi päiväpesää suurempi, ja siellä naaras imettää poikasia juhannuksen tienoon syntymästä kuukauden päivät.

Syksyä kohden siilit ottavat käyttöönsä syyspesän, joka sijaitsee usein etäämmällä tutuista pihapiireistä. Siilit valmistautuvat vähitellen talvihorrokseen, joka vietetään sitten talvipesässä. Talvipesä sijaitsee tavallisesti lähimetsässä sopivan mättään tai juurakon alla.

Korkeasaaressa hoidetaan siilejäkin

Korkeasaaren villieläinsairaalassa siili on jokakesäinen hoitolaji. Moni poikanen jää orvoksi naaraan kuoltua tai vahingoituttua esimerkiksi liikenteessä. Eläintenhoitaja Anne Hirvonen kertoi Minnalle, kuinka siilit saadaan taas siihen kuntoon, että ne voidaan vapauttaa takaisin luontoon.

Siilit ruokinnassa

Moni ruokkii siilejä pihapiirissään. Ylöjärveläinen Sirkka-Liisa Railio on ruokkinut siilejä jo parikymmentä vuotta. Kimmo vieraili Ylöjärvellä ja selvitteli Sirkka-Liisan avustuksella hyvän siilipihan ominaisuuksia.

Hygienia on siiliruokinnan A ja O. Monesti siilit könyävät ruokakuppiinsa, jolloin ei voi välttyä niiden sotkeentumiselta. Astiat pitääkin puhdistaa säännöllisesti. Myös raikasta vettä pitää olla tarjolla. Siilille ei saa antaa maitoa, sillä siilin vatsa menee siitä sekaisin.

Ruokinnan lisäksi Sirkka-Liisan pihassa on siileille tehtyjä koppeja. Talveksi kaikki siilikylän kopit puhdistetaan ja laitetaan kuntoon mahdollista asukasta varten. Eikä suotta, sillä ainakin yhdessä kopissa on todettu talvihorroksen onnistuneen, vaikka lähellä on myös horrostamiseen sopiva metsä.

Viime aikoina Korkeasaaressa on selvinnyt, että myös viljapitoisia ruokia pitää välttää. Maidon tapaan viljat aiheuttavat siilille vatsanväänteitä ja ripulointia.

Riistakamera tallentaa

Tampereella siileille laitettiin kaksi ruokintalaatikkoa ja niihin ruokaa. Siilit löysivät paikalle nopeasti ja oppivat hyödyntämään helppoa ravintoa joka yö. Riistakameran avulla selvisi, että siilit katosivat laatikoilta viikolla 38 eli heti syyskuun puolivälin jälkeen. Tuli aika vetäytyä talvipesään horrostamaan.

Kun talonväki vielä nukkui, valoisan kesäaamun vieraita pihalla olivat mm. sepelkyyhky, rusakko, harakat ja tavalliset pikkulinnut, kuten räkättirastas ja leppälintu. Yöllisiä vieraita siilien lisäksi olivat mm. hiiret, supikoira ja lukuisat irtokissat.

Vaikka erilaiset määräykset edellyttävät, että kissat eivät saa liikkua irrallaan kotipihansa ulkopuolella, riistakamera paljasti, että näistä määräyksistä vähät välitetään. Kissoja päästetään yöksi ulos jopa parhaimpaan lintujen pesimäaikaan.

Siili on piikikäs yöeläjä

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

    Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

    Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?

  • Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

    Vappua on vietetty jo 700-luvulla Saksassa.

    Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.