Hyppää pääsisältöön

Itämeren meduusat 6/10

Itämeren korvameduusa.
Itämeren korvameduusa. Kuva: Kimmo Ohtonen / Yle Itämeren korvameduusa. Kuva: Kimmo Ohtonen / Yle meduusat,Itämeri,Korvameduusa

Meduusa, aivoton hyytelö, on evoluution menestystarina. Mihin ne katosivat tänä vuonna? Kimmo jahtaa meduusaa kameran kanssa Itämeressä ja Minna selvittää, mikä tekee meduusasta niin suuren mysteerin.

Tietolaatikko

Suomen ympäristökeskus kerää meduusahavaintoja. Lue lisää!

Satojen miljoonienn vuosien ikäisistä meduusoista tiedetään kuitenkin yllättävän vähän. Merenrannat ovat viime syksyinä olleet monin paikoin korvameduusojen valloittamia, mutta tänä vuonna eläimet pysyvät kadoksissa. Mihin ne ovat hävinneet? Tutkijat eivät tiedä syytä meduusan käyttäytymiseen.

Kalastajat eivät yleensä ilahdu runsaista meduusaesiintymistä, koska ne hankaloittavat pyydysten kokemista. Maailmalla meduusojen peittämät ja painaviksi muuttuneet verkot ovat onnistuneet kaatamaan kokonaisia kalastaja-aluksia.

Tutkijat ovat epäilleet meduusojen lukumäärän vaihtelun johtuvan milloin ilmastonmuutoksesta, milloin vesien suola- tai ravinnepitoisuuksista. Kalastuskin saattaa olla yksi syy, mutta varmaa tietoa ei ole kellään.

Korvameduusan arvoitus

Kotoisa korvameduusamme on siis arvoitus, jonka Minna ja Kimmo yrittävät ratkaista. Kimmo jahtaa meduusaa kameran kanssa Itämeressä ja Minna selvittää, mitä meduusoista tiedetään tähän mennessä.

Kaksikko tekee parhaansa löytääkseen meduusan vuosimallia 2013. Saavatko he napattua yhtään kuvaa meduusasta? Jääkö tämä vuosi historiaan kadonneiden meduusojen vuotena?

Ei aina kateissa

Korvameduusa on Itämeren ainoa "oma" meduusa. Tavallisesti sitä ei voi olla huomaamatta, jos liikkuu merialueella loppukesällä. Syyskesällä niitä ahtautuu massoittain rantavesiin.

Eivät korvameduusat koko Itämeren alueelta tänäkään vuonna kokonaan kadonneet, sillä Ruotsin kaakkoisrannikolla Oskarshamnin ydinvoimalan kolmosreaktoria ei voitu syys-lokakuun vaihteessa käynnistää uudelleen, kun korvameduusat tukkivat valtavina massoina putken, jolla otetaan merestä reaktorin jäähdytysvesi.

Lokakuussa 2011 Utön korvameduusatilanne oli "normaali", niitä oli kaikkialla rantavesissä.

Meduusat, pelkkää vettäkö?

Korvameduusa Utön satamassa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Korvameduusa Utön satamassa. Kuva: Risto Salovaara/YleKorvameduusa Utön satamassa. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Valo siivilöityy kauniisti pinnan alle. Kuva: Mikko Nikkinen

Valo siivilöityy kauniisti pinnan alle. Kuva: Mikko NikkinenValo siivilöityy kauniisti pinnan alle. Kuva: Mikko Nikkinen
Meduusa alla auringon säteiden. Kuva: Kimmo Ohtonen / Yle

Meduusa alla auringon säteiden. Kuva: Kimmo Ohtonen / YleMeduusa alla auringon säteiden. Kuva: Kimmo Ohtonen / Yle
Kimmo tutkii pohjan rakkoleväkasvustoa. Kuva: Mikko Nikkinen

Kimmo tutkii pohjan rakkoleväkasvustoa. Kuva: Mikko NikkinenKimmo tutkii pohjan rakkoleväkasvustoa. Kuva: Mikko Nikkinen
Kaverikuvassa Kimmo ja korvameduusa. Kuva: Kimmo Ohtonen / Yle

Kaverikuvassa Kimmo ja korvameduusa. Kuva: Kimmo Ohtonen / YleKaverikuvassa Kimmo ja korvameduusa. Kuva: Kimmo Ohtonen / Yle
Kimmo ja Mikko pinnan alla. Kuva: Mikko Nikkinen

Kimmo ja Mikko pinnan alla. Kuva: Mikko NikkinenKimmo ja Mikko pinnan alla. Kuva: Mikko Nikkinen
Kimmo valmiina sukeltamaan. Alma tarkistaa vielä varusteet. Kuva: Henna-Leena Kallio / Yle

Kimmo valmiina sukeltamaan. Alma tarkistaa vielä varusteet. Kuva: Henna-Leena Kallio / YleKimmo valmiina sukeltamaan. Alma tarkistaa vielä varusteet. Kuva: Henna-Leena Kallio / Yle
Kimmo ja Mikko Cousteau. Kuva: Henna-Leena Kallio / Yle

Kimmo ja Mikko Cousteau. Kuva: Henna-Leena Kallio / YleKimmo ja Mikko Cousteau. Kuva: Henna-Leena Kallio / Yle

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

    Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

    Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?

  • Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

    Vappua on vietetty jo 700-luvulla Saksassa.

    Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.