Hyppää pääsisältöön

Pikku posteljooni - ällyytyksiä, musiikkia ja leimauksia

Posteljooni ja Pikku Posteljooni. Tai Iso Posteljooni ja Posteljooni. Heillä on postitoimisto, jonne lapset lähettävät valokuviaan. Kuvia katsotaan ja kommentoidaan, ja sitten Iso Posteljooni soittaa lapsille ja kyselee kuulumiset. Välillä katsotaan lastenlauluihin tehtyjä musiikkivideoita. Koko ajan vitsaillaan. Lastenohjelman oululaishuumori on omaa luokkaansa.

Usein pikku posteljooni ällyyttää eli narraa isoa posteljoonia. Se ei tosin ole kovin vaikeaa, isompi kun on luonteeltaan hieman hyväuskoinen. Ohjelmaa leimaavat (posteljoonien leimasimien lisäksi) puujalkavitsit, Oulun murteella leikittely ja ylipäänsä oululainen huumori. "Nääkkö nää? Emmää nää mittään!"

Posteljoonit tekevät myös retkiä. Oulun ja Kainuun seudun kesäkiertueella vieraillaan majakassa, saunotaan savusaunassa ja vastataan kaukopuheluihin. Matkalla kaikki sukkaparit kastuvat, karhu vie makkarat tikusta ja riippusillan ylitys saa jalat tutisemaan, mutta hymy ei hyydy.

Lapissa hiihdetään ja moottorikelkkaillaan vaihtelevalla menestyksellä. Mutta kuka on syönyt suklaata eräkämpällä, ja ovatko puheet lumimiehestä totta?

Erikoisjaksoissa posteljooneista kuoriutuu kaikkien postitoimihenkilöiden sankarit Postman ja Leimasin! Heidän tehtävänään on pysäyttää pahamaineinen Ällyyttäjä, jonka julmana suunnitelmana on ryöstää erikoispostimerkkilähetys ja töhertää kaikille postimerkkien naisille viikset. Ehtivätkö supersankarimme ajoissa?

Posteljooneja esittävät Makupaloista tutut Timo Nykyri ja Janne Pekkala. Ohjelmaa tehtiin Oulussa Ylen paikallistoimituksessa ja sitä lähetettiin TV2:ssa vuosina 1993-1994 yhteensä 83 osaa.

Teksti: Anni Kemppainen

Tietolaatikko

Huom. Ohjelmasta on poistettu osia musiikin tekijänoikeuksien vuoksi.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto