Hyppää pääsisältöön

Kultakaleerin salaisuus

Tunnelmallisessa dokumentissa pulahdetaan meriarkeologian maailmaan.

Aarrehylyn tarina alkoi, kun venäläinen kaleeri vajosi Risskärin kalliosaaren edustalle vuonna 1721. Uskottiin, että Ruotsin laivastoa Emäsalon lähelle paennut alus oli lastattu ryöstösaaliilla ja palkkarahoilla. Hylkyä ja arvokkaana pidettyä lastia pyrittiin nostamaan jo 1700-luvulla.

Joukko urheilusukeltajia palasi rikospaikalle 1960-luvulla. Enää ei kuitenkaan etsitty aarretta, vaan tärkein tavoite oli hylyn ja sen rakenteen tutkiminen. Mukana oli kuvauskalustoa, ja tutkimuksen vaiheet dokumentoitiin. Tutkimusolosuhteet olivat haastavat, vaikka tekniikka olikin kehittynyt parissasadassa vuodessa. Hylkyä etsittiin kehäetsintämenetelmällä huonossa näkyvyydessä.

"Kuvitelkaa olevanne sumussa, jossa näkee vain parin-kolmen metrin päähän", kertoja kuvailee pimeässä haromista.

Hylky löytyi lopulta parinkymmenen metrin syvyydestä. Pahasti ryöstelty ja aiemman tutkimusretkikunnan runnoma alus oli kuitenkin enää varjo entisestä itsestään. Meriarkeologeilla ei ollut käytössään huipputeknisiä luotaimia ja tietokonemallinnusta. Sukeltaja piirsi kaleerin rakenteen liiduilla.

"Ainoastaan vesivärit eivät käy", kertoja toteaa.

Hylyllä tehtiin tutkimuksia myös vuonna 1993, jolloin kaleerista nostettiin jälleen esineistöä. Kuihtunut hylky pitää yhä sisällään pieniä salaisuuksia.

Ohjelmasta on leikattu osia tekijänoikeussyistä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto