Hyppää pääsisältöön

Perhoset

Ohdakeperhonen
Ohdakeperhonen. Kuva: Risto Salovaara/Yle Ohdakeperhonen Kuva: Risto Salovaara/Yle perhoset,kasvit,kukat (koristekasvit),Ohdakeperhonen

Varma lämpimän kesäpäivän merkki on kukissa lentelevät perhoset. Karkeasti perhoset voidaan jakaa elintapojensa ja näyttäytymisensä mukaan päivä- ja yöperhosiin. Vaikka tavallisimmin havainnoimme todennäköisesti päiväperhosia, niiden osuus on vain noin viisi prosenttia kaikista perhosista.

Lajisto hyvin tunnettu

Suomessa on tavattu lähes 2600 lajia, joista yli 2300 esiintyy meillä vakituisesti. Lajisto muuttuu kuitenkin jatkuvasti. Etelästä saapuu sopivien ilmavirtausten mukana vaeltajia pitkänkin matkan takaa ja lähialueillakin on useita lajeja, jotka vain ”odottelevat” sopivia oloja pysyvän kannan muodostamiseksi. Ilmastonmuutoksen on arvioitu olevan yksi merkittävä lajiston muuttaja.

Isoja ja pieniä

Perhoset jaetaan karkeasti kahteen ryhmään, suurperhosiin ja pikkuperhosiin. Nimityksillä ei ole mitään tieteellistä perustetta, vaan jako on täysin keinotekoinen.

Suurperhosia ovat  päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät, yökköset ja mittarit. Pikkuperhosiin kuuluvat mm. juuriperhoset, erilaiset koit, koisat, lasisiivet ja sulkaperhoset.

Täydellinen muodonvaihdos

Perhoset ovat hyönteisiä, joilla on täydellinen muodonvaihdos. Munitusta munasta kuoriutuu toukka, joka aikanaan koteloituu ja kuoriutuu lopulta aikuisena perhosena jatkamaan jälleen sukuaan.

Munat munitaan tavallisesti tietylle kasvilajille, sillä toukille kelpaa ravinnoksi usein vain yhden kasvilajin tai -ryhmän kasvit. Kehitys munasta aikuiseksi kestää lajista riippuen muutamasta viikosta jopa useisiin vuosiin.

Moni perhonen ja perhoslaji talvehtii kotelona. Kevään ensimmäiset liihottelijat ovat kuitenkin tavallisesti aikuisena talvehtineita enemmän tai vähemmän repaleisia yksilöitä.

Koreat siivet

Perhosilla on kaksi paria siipiä. Monella päiväperhoslajilla ne ovat kirkkaiden värien kirjavoimat. Yöperhosten siivet puolestaan ovat yleensä vaatimattoman ruskean tai harmaan kirjavia, omalla tavallaan upeita nekin.

Lepoasennossa monet päiväperhoslajit pitävät siivet yhdessä pystyasennossa, yöperhoset taas vaakatasossa selän päällä. Kummallakin ryhmällä siivissä on erinomainen suojaväritys lepoasennosta riippumatta, päiväperhosilla siipien alapinnalla ja yöperhosilla yläpinnalla.

Siipien värikuviointi syntyy siipiä peittävistä pienistä suomuista, jotka irtoavat herkästi. Siksi perhosten koskettelu ei ole suotavaa.

Perusta perhosbaari

Jos haluaa tarkkailla perhosia lähemmin omalla pihallaan, kannattaa rakentaa perhosbaari. Helppo ja nopea tapa on tehdä se pienestä purkista tai pesusienestä, joka laitetaan roikkumaan sopivaan paikkaan. Sekoita keskenään vaikkapa punaviiniä tai olutta ja fariinisokeria tai hunajaa. Lisää hieman survottuja marjoja tai hedelmiä ja baaritiski on avoinna!

Työläämpi tapa on perustaa perhospuutarha. Toki puutarhoissa on yleensä kukkia, joissa perhoset vierailevat, mutta tietyt lajit vetävät niitä erityisen hyvin. Tällaisia ovat esimerkiksi syreeni, nauhukset, puhahattu ja syyssyrikkä.

Perhosbaari auttaa perhosia valmistautumaan talveen.

Nokkosperhonen. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Nokkosperhonen. Kuva: Risto Salovaara/YleNokkosperhonen. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Härkäpään toukkia tammella. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Härkäpään toukkia tammella. Kuva: Risto Salovaara/YleHärkäpään toukkia tammella. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Amiraali. Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE

Amiraali. Kuva: Raili Löyttyniemi/YLEAmiraali. Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE
Mittarin toukka "mittaa". Kuva: Risto Salovaara/Yle

Mittarin toukka "mittaa". Kuva: Risto Salovaara/YleMittarin toukka "mittaa". Kuva: Risto Salovaara/Yle
Messinkiyökkönen. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Messinkiyökkönen. Kuva: Risto Salovaara/YleMessinkiyökkönen. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Tuomenkehrääjäkoi. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Tuomenkehrääjäkoi. Kuva: Risto Salovaara/YleTuomenkehrääjäkoi. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Perhosen siivessä on suomuja. Pikkuapollo. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Perhosen siivessä on suomuja. Pikkuapollo. Kuva: Risto Salovaara/YlePerhosen siivessä on suomuja. Pikkuapollo. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Pursuhopeatäplä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Pursuhopeatäplä. Kuva: Risto Salovaara/YlePursuhopeatäplä. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kirjosuomuyökkösen toukka nokkosella. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kirjosuomuyökkösen toukka nokkosella. Kuva: Risto Salovaara/YleKirjosuomuyökkösen toukka nokkosella. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Pönttöohjeita opettajille

    Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti ilmiöoppimiseen.

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja paketoi opettajille pönttötietoiskun, jonka avulla saa helposti tarpeellisen tiedon linnuista ja linnunpöntöistä. Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti esimerkiksi ilmiöoppimiseen, sillä aihetta voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta oppiainerajat ylittäen.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

    Aleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden edelläkävijä.

    Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Hän uudisti suomalaista proosaa, draamaa ja lyriikkaa teoksillaan, joista tunnetuimpia ovat Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Kiven syntymäpäivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi

    Pyhäinpäivää vietetään loka-marraskuussa

    Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään marraskuun alussa. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös Halloweeniä, joka on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Tunnettuja vainajien muistojuhlia ovat myös irlantilainen shamhain ja meksikolainen kuolleiden päivä.

  • YK:n päivä 24.10. - suomalaiset merkittävissä YK-tehtävissä

    YK:ssa on 193 jäsenmaata.

    Yhdistyneet Kansakunnat, YK, on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. YK:n päivää on vietetty kansainvälisenä juhlapäivänä vuodesta 1948 lähtien. Monet suomalaiset ovat toimineet merkittävissä rooleissa YK:ssä, mm. Helvi Sipilä, Martti Ahtisaari, sekä Harri Holkeri. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.