Hyppää pääsisältöön

Oskari Tokoi – kuolemantuomion saanut pääministeri

Oskari Tokoi on jäänyt historiaan Suomen pääministerinä, joka sai kaksi kuolemantuomiota – toisen valkoisilta, toisen punaisilta. Valkoisen Suomen langettama tuomio kuitenkin sodan jälkeen peruttiin erikoislailla, ns. Lex Tokoilla. Tokoi oli myös maailman ensimmäinen sosialistinen pääministeri. Amerikkaan paennut Tokoi vieraili Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1949, kun tuomio oli purettu.

Kannuksessa syntynyt sosialisti- ja ay-johtaja Oskari Tokoi nousi senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi eli käytännössä Suomen pääministeriksi vuonna 1917. Pääministerin nimikettä ei vielä tuolloin ollut käytössä, mutta talousosaston varapuheenjohtaja vastasi häntä virka-asteikossa.

Venäjän jouduttua vallankumouksen tielle Suomen eduskunta hyväksyi ns. valtalain, jolla eduskunta julistautui maan korkeimmaksi valtiomahdiksi Venäjän väliaikaisen hallituksen sijasta. Kysymys oli autonomian palauttamisesta ja osittaisesta itsenäisyydestä. Valtalaki ei kuitenkaan koskaan tullut voimaan, koska porvaripuolueet sitä vastustivat.

Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan ja edessä olivat uudet vaalit, joissa porvaristo pääsi voitolle. Tokoin johtama suuntaus kärsi tappion. Sosiaalidemokraattien ja porvarillisten puolueiden välillä oli näkemyseroja siitä, miten itsenäistymisen tiellä pitäisi edetä. Valtaan noussut P. E. Svinhufvudin hallitus julisti nyt Suomen itsenäiseksi.

Vasemmiston ja oikeiston välit olivat kuitenkin monestakin syystä jännittyneet. Lopulta tilanne kärjistyi valkoisen ja punaisen Suomen väliseksi sisällissodaksi.

Oskari Tokoi oli sisällissodassa punaisten puolella ja toimi kansanvaltuuskunnan eli vallankumoushallituksen elintarvikekomissaarina. Vuonna 1918 hän pakeni monien muiden punaisten johtajien tavoin Venäjälle, kun punaisen puolen tappio häämötti.

Venäjällä Tokoi oli mukana varustamassa ns. Muurmannin legioonaa. Sen tavoitteena oli torjua saksalaisvaikutus ja Saksan interventio. Myöhemmin legioona taisteli myös Vienan ja Petsamon sotaretkiin osallistuneita suomalaisia heimosotureita vastaan.

Sisällissodan valkoinen voittajapuoli julisti Oskari Tokoille kuolemantuomion. Venäjällä Tokoi ajautui välirikkoon myös jyrkän linjan punaisten ja erityisesti Otto Wille Kuusisen kanssa. Myös kommunistit tuomitsivat Tokoin luopioksi ja takinkääntäjäksi. Kuolemantuomio tuli myös siltä puolelta. Nyt Tokoilla oli niskassaan sekä valkoisten että punaisten langettamat kuolemantuomiot.

Vuonna 1921 Tokoi pakeni saamiensa tuomioiden vuoksi Englannin ja Kanadan kautta Yhdysvaltoihin. Amerikassa Tokoista tuli Raivaaja-lehden päätoimittaja, jota tehtävää hän hoiti vuoteen 1950 saakka.

Talvi- ja jatkosodan aikana Tokoi organisoi amerikansuomalaisten keskuudessa Suomen avustustoimintaa. Hän teki laajoja puhujamatkoja, oli yksi aktiivisimmista avun kerääjistä ja toimi mm. Help Finland -järjestön varapuheenjohtajana.

Kotimaassakin Tokoin toimintaa osattiin arvostaa. Vuonna 1944 säädettiin erikoislaki, Lex Tokoi, jolla kuolemantuomio purettiin ja jolla kapinaan osallistuneille punaisille taattiin armahdus, mikäli he eivät olleet toimineet ulkomailla Suomea vahingoittavasti. Esimerkiksi Otto Wille Kuusista laki ei koskenut, koska hän oli toiminut talvisodan aikana Neuvostoliiton asettaman nukkehallituksen eli Terijojen hallituksen pääministerinä.

Kun kuolemantuomio purettiin, Oskari Tokoi oli vapaa palaamaan Suomeen. Oskari Tokoi (1873-1963) jäi kuitenkin loppuelämäkseen Yhdysvaltoihin, mutta vieraili Suomessa neljä kertaa eli vuosina 1949, 1953, 1957 ja 1958. Kun eduskunta täytti 50 vuotta, Oskari Tokoi oli yksi juhlan arvostetuista puhujista. Oheinen filmi on Tokoin ensimmäiseltä vierailulta kuolemantuomion purkamisen jälkeen.

Vielä Kylmän sodan aikana Oskari Tokoin nimi nousi otsikoihin. Hänen uskotaan junailleen CIA:n rahoja Suomen sosialidemokraattiselle puolueelle, joka taisteli vallasta kommunistien kanssa.

Teksti: Reijo Perälä

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

  • Suomalaisen miehen kärsimyksen tulkitsija, baritoni Jorma Hynninen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 3. huhtikuuta.

    Huhtikuun 3. päivänä syntynyt baritoni Jorma Hynninen (s. 1941) on tehnyt tiukan ja tinkimättömän urakan perisuomalaisten miesten oopperarooleissa. Hynninen on ollut mm. Leevi Madetojan Pohjalaisten Jussi, Aarre Merikannon Juha, Aulis Sallisen Punaisen viivan Topi ja Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi. Uuden vaimonsa Hynninen hurmasi kuitenkin Mozartin Figaron häiden kreivinä.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.