Hyppää pääsisältöön

Oskari Tokoi – kuolemantuomion saanut pääministeri

Oskari Tokoi on jäänyt historiaan Suomen pääministerinä, joka sai kaksi kuolemantuomiota – toisen valkoisilta, toisen punaisilta. Valkoisen Suomen langettama tuomio kuitenkin sodan jälkeen peruttiin erikoislailla, ns. Lex Tokoilla. Tokoi oli myös maailman ensimmäinen sosialistinen pääministeri. Amerikkaan paennut Tokoi vieraili Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1949, kun tuomio oli purettu.

Kannuksessa syntynyt sosialisti- ja ay-johtaja Oskari Tokoi nousi senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi eli käytännössä Suomen pääministeriksi vuonna 1917. Pääministerin nimikettä ei vielä tuolloin ollut käytössä, mutta talousosaston varapuheenjohtaja vastasi häntä virka-asteikossa.

Venäjän jouduttua vallankumouksen tielle Suomen eduskunta hyväksyi ns. valtalain, jolla eduskunta julistautui maan korkeimmaksi valtiomahdiksi Venäjän väliaikaisen hallituksen sijasta. Kysymys oli autonomian palauttamisesta ja osittaisesta itsenäisyydestä. Valtalaki ei kuitenkaan koskaan tullut voimaan, koska porvaripuolueet sitä vastustivat.

Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan ja edessä olivat uudet vaalit, joissa porvaristo pääsi voitolle. Tokoin johtama suuntaus kärsi tappion. Sosiaalidemokraattien ja porvarillisten puolueiden välillä oli näkemyseroja siitä, miten itsenäistymisen tiellä pitäisi edetä. Valtaan noussut P. E. Svinhufvudin hallitus julisti nyt Suomen itsenäiseksi.

Vasemmiston ja oikeiston välit olivat kuitenkin monestakin syystä jännittyneet. Lopulta tilanne kärjistyi valkoisen ja punaisen Suomen väliseksi sisällissodaksi.

Oskari Tokoi oli sisällissodassa punaisten puolella ja toimi kansanvaltuuskunnan eli vallankumoushallituksen elintarvikekomissaarina. Vuonna 1918 hän pakeni monien muiden punaisten johtajien tavoin Venäjälle, kun punaisen puolen tappio häämötti.

Venäjällä Tokoi oli mukana varustamassa ns. Muurmannin legioonaa. Sen tavoitteena oli torjua saksalaisvaikutus ja Saksan interventio. Myöhemmin legioona taisteli myös Vienan ja Petsamon sotaretkiin osallistuneita suomalaisia heimosotureita vastaan.

Sisällissodan valkoinen voittajapuoli julisti Oskari Tokoille kuolemantuomion. Venäjällä Tokoi ajautui välirikkoon myös jyrkän linjan punaisten ja erityisesti Otto Wille Kuusisen kanssa. Myös kommunistit tuomitsivat Tokoin luopioksi ja takinkääntäjäksi. Kuolemantuomio tuli myös siltä puolelta. Nyt Tokoilla oli niskassaan sekä valkoisten että punaisten langettamat kuolemantuomiot.

Vuonna 1921 Tokoi pakeni saamiensa tuomioiden vuoksi Englannin ja Kanadan kautta Yhdysvaltoihin. Amerikassa Tokoista tuli Raivaaja-lehden päätoimittaja, jota tehtävää hän hoiti vuoteen 1950 saakka.

Talvi- ja jatkosodan aikana Tokoi organisoi amerikansuomalaisten keskuudessa Suomen avustustoimintaa. Hän teki laajoja puhujamatkoja, oli yksi aktiivisimmista avun kerääjistä ja toimi mm. Help Finland -järjestön varapuheenjohtajana.

Kotimaassakin Tokoin toimintaa osattiin arvostaa. Vuonna 1944 säädettiin erikoislaki, Lex Tokoi, jolla kuolemantuomio purettiin ja jolla kapinaan osallistuneille punaisille taattiin armahdus, mikäli he eivät olleet toimineet ulkomailla Suomea vahingoittavasti. Esimerkiksi Otto Wille Kuusista laki ei koskenut, koska hän oli toiminut talvisodan aikana Neuvostoliiton asettaman nukkehallituksen eli Terijojen hallituksen pääministerinä.

Kun kuolemantuomio purettiin, Oskari Tokoi oli vapaa palaamaan Suomeen. Oskari Tokoi (1873-1963) jäi kuitenkin loppuelämäkseen Yhdysvaltoihin, mutta vieraili Suomessa neljä kertaa eli vuosina 1949, 1953, 1957 ja 1958. Kun eduskunta täytti 50 vuotta, Oskari Tokoi oli yksi juhlan arvostetuista puhujista. Oheinen filmi on Tokoin ensimmäiseltä vierailulta kuolemantuomion purkamisen jälkeen.

Vielä Kylmän sodan aikana Oskari Tokoin nimi nousi otsikoihin. Hänen uskotaan junailleen CIA:n rahoja Suomen sosialidemokraattiselle puolueelle, joka taisteli vallasta kommunistien kanssa.

Teksti: Reijo Perälä

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto