Hyppää pääsisältöön

Oskari Tokoi – kuolemantuomion saanut pääministeri

Oskari Tokoi on jäänyt historiaan Suomen pääministerinä, joka sai kaksi kuolemantuomiota – toisen valkoisilta, toisen punaisilta. Valkoisen Suomen langettama tuomio kuitenkin sodan jälkeen peruttiin erikoislailla, ns. Lex Tokoilla. Tokoi oli myös maailman ensimmäinen sosialistinen pääministeri. Amerikkaan paennut Tokoi vieraili Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1949, kun tuomio oli purettu.

Kannuksessa syntynyt sosialisti- ja ay-johtaja Oskari Tokoi nousi senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi eli käytännössä Suomen pääministeriksi vuonna 1917. Pääministerin nimikettä ei vielä tuolloin ollut käytössä, mutta talousosaston varapuheenjohtaja vastasi häntä virka-asteikossa.

Venäjän jouduttua vallankumouksen tielle Suomen eduskunta hyväksyi ns. valtalain, jolla eduskunta julistautui maan korkeimmaksi valtiomahdiksi Venäjän väliaikaisen hallituksen sijasta. Kysymys oli autonomian palauttamisesta ja osittaisesta itsenäisyydestä. Valtalaki ei kuitenkaan koskaan tullut voimaan, koska porvaripuolueet sitä vastustivat.

Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan ja edessä olivat uudet vaalit, joissa porvaristo pääsi voitolle. Tokoin johtama suuntaus kärsi tappion. Sosiaalidemokraattien ja porvarillisten puolueiden välillä oli näkemyseroja siitä, miten itsenäistymisen tiellä pitäisi edetä. Valtaan noussut P. E. Svinhufvudin hallitus julisti nyt Suomen itsenäiseksi.

Vasemmiston ja oikeiston välit olivat kuitenkin monestakin syystä jännittyneet. Lopulta tilanne kärjistyi valkoisen ja punaisen Suomen väliseksi sisällissodaksi.

Oskari Tokoi oli sisällissodassa punaisten puolella ja toimi kansanvaltuuskunnan eli vallankumoushallituksen elintarvikekomissaarina. Vuonna 1918 hän pakeni monien muiden punaisten johtajien tavoin Venäjälle, kun punaisen puolen tappio häämötti.

Venäjällä Tokoi oli mukana varustamassa ns. Muurmannin legioonaa. Sen tavoitteena oli torjua saksalaisvaikutus ja Saksan interventio. Myöhemmin legioona taisteli myös Vienan ja Petsamon sotaretkiin osallistuneita suomalaisia heimosotureita vastaan.

Sisällissodan valkoinen voittajapuoli julisti Oskari Tokoille kuolemantuomion. Venäjällä Tokoi ajautui välirikkoon myös jyrkän linjan punaisten ja erityisesti Otto Wille Kuusisen kanssa. Myös kommunistit tuomitsivat Tokoin luopioksi ja takinkääntäjäksi. Kuolemantuomio tuli myös siltä puolelta. Nyt Tokoilla oli niskassaan sekä valkoisten että punaisten langettamat kuolemantuomiot.

Vuonna 1921 Tokoi pakeni saamiensa tuomioiden vuoksi Englannin ja Kanadan kautta Yhdysvaltoihin. Amerikassa Tokoista tuli Raivaaja-lehden päätoimittaja, jota tehtävää hän hoiti vuoteen 1950 saakka.

Talvi- ja jatkosodan aikana Tokoi organisoi amerikansuomalaisten keskuudessa Suomen avustustoimintaa. Hän teki laajoja puhujamatkoja, oli yksi aktiivisimmista avun kerääjistä ja toimi mm. Help Finland -järjestön varapuheenjohtajana.

Kotimaassakin Tokoin toimintaa osattiin arvostaa. Vuonna 1944 säädettiin erikoislaki, Lex Tokoi, jolla kuolemantuomio purettiin ja jolla kapinaan osallistuneille punaisille taattiin armahdus, mikäli he eivät olleet toimineet ulkomailla Suomea vahingoittavasti. Esimerkiksi Otto Wille Kuusista laki ei koskenut, koska hän oli toiminut talvisodan aikana Neuvostoliiton asettaman nukkehallituksen eli Terijojen hallituksen pääministerinä.

Kun kuolemantuomio purettiin, Oskari Tokoi oli vapaa palaamaan Suomeen. Oskari Tokoi (1873-1963) jäi kuitenkin loppuelämäkseen Yhdysvaltoihin, mutta vieraili Suomessa neljä kertaa eli vuosina 1949, 1953, 1957 ja 1958. Kun eduskunta täytti 50 vuotta, Oskari Tokoi oli yksi juhlan arvostetuista puhujista. Oheinen filmi on Tokoin ensimmäiseltä vierailulta kuolemantuomion purkamisen jälkeen.

Vielä Kylmän sodan aikana Oskari Tokoin nimi nousi otsikoihin. Hänen uskotaan junailleen CIA:n rahoja Suomen sosialidemokraattiselle puolueelle, joka taisteli vallasta kommunistien kanssa.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.