Hyppää pääsisältöön

Oskari Tokoi – kuolemantuomion saanut pääministeri

Oskari Tokoi on jäänyt historiaan Suomen pääministerinä, joka sai kaksi kuolemantuomiota – toisen valkoisilta, toisen punaisilta. Valkoisen Suomen langettama tuomio kuitenkin sodan jälkeen peruttiin erikoislailla, ns. Lex Tokoilla. Tokoi oli myös maailman ensimmäinen sosialistinen pääministeri. Amerikkaan paennut Tokoi vieraili Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1949, kun tuomio oli purettu.

Kannuksessa syntynyt sosialisti- ja ay-johtaja Oskari Tokoi nousi senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi eli käytännössä Suomen pääministeriksi vuonna 1917. Pääministerin nimikettä ei vielä tuolloin ollut käytössä, mutta talousosaston varapuheenjohtaja vastasi häntä virka-asteikossa.

Venäjän jouduttua vallankumouksen tielle Suomen eduskunta hyväksyi ns. valtalain, jolla eduskunta julistautui maan korkeimmaksi valtiomahdiksi Venäjän väliaikaisen hallituksen sijasta. Kysymys oli autonomian palauttamisesta ja osittaisesta itsenäisyydestä. Valtalaki ei kuitenkaan koskaan tullut voimaan, koska porvaripuolueet sitä vastustivat.

Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan ja edessä olivat uudet vaalit, joissa porvaristo pääsi voitolle. Tokoin johtama suuntaus kärsi tappion. Sosiaalidemokraattien ja porvarillisten puolueiden välillä oli näkemyseroja siitä, miten itsenäistymisen tiellä pitäisi edetä. Valtaan noussut P. E. Svinhufvudin hallitus julisti nyt Suomen itsenäiseksi.

Vasemmiston ja oikeiston välit olivat kuitenkin monestakin syystä jännittyneet. Lopulta tilanne kärjistyi valkoisen ja punaisen Suomen väliseksi sisällissodaksi.

Oskari Tokoi oli sisällissodassa punaisten puolella ja toimi kansanvaltuuskunnan eli vallankumoushallituksen elintarvikekomissaarina. Vuonna 1918 hän pakeni monien muiden punaisten johtajien tavoin Venäjälle, kun punaisen puolen tappio häämötti.

Venäjällä Tokoi oli mukana varustamassa ns. Muurmannin legioonaa. Sen tavoitteena oli torjua saksalaisvaikutus ja Saksan interventio. Myöhemmin legioona taisteli myös Vienan ja Petsamon sotaretkiin osallistuneita suomalaisia heimosotureita vastaan.

Sisällissodan valkoinen voittajapuoli julisti Oskari Tokoille kuolemantuomion. Venäjällä Tokoi ajautui välirikkoon myös jyrkän linjan punaisten ja erityisesti Otto Wille Kuusisen kanssa. Myös kommunistit tuomitsivat Tokoin luopioksi ja takinkääntäjäksi. Kuolemantuomio tuli myös siltä puolelta. Nyt Tokoilla oli niskassaan sekä valkoisten että punaisten langettamat kuolemantuomiot.

Vuonna 1921 Tokoi pakeni saamiensa tuomioiden vuoksi Englannin ja Kanadan kautta Yhdysvaltoihin. Amerikassa Tokoista tuli Raivaaja-lehden päätoimittaja, jota tehtävää hän hoiti vuoteen 1950 saakka.

Talvi- ja jatkosodan aikana Tokoi organisoi amerikansuomalaisten keskuudessa Suomen avustustoimintaa. Hän teki laajoja puhujamatkoja, oli yksi aktiivisimmista avun kerääjistä ja toimi mm. Help Finland -järjestön varapuheenjohtajana.

Kotimaassakin Tokoin toimintaa osattiin arvostaa. Vuonna 1944 säädettiin erikoislaki, Lex Tokoi, jolla kuolemantuomio purettiin ja jolla kapinaan osallistuneille punaisille taattiin armahdus, mikäli he eivät olleet toimineet ulkomailla Suomea vahingoittavasti. Esimerkiksi Otto Wille Kuusista laki ei koskenut, koska hän oli toiminut talvisodan aikana Neuvostoliiton asettaman nukkehallituksen eli Terijojen hallituksen pääministerinä.

Kun kuolemantuomio purettiin, Oskari Tokoi oli vapaa palaamaan Suomeen. Oskari Tokoi (1873-1963) jäi kuitenkin loppuelämäkseen Yhdysvaltoihin, mutta vieraili Suomessa neljä kertaa eli vuosina 1949, 1953, 1957 ja 1958. Kun eduskunta täytti 50 vuotta, Oskari Tokoi oli yksi juhlan arvostetuista puhujista. Oheinen filmi on Tokoin ensimmäiseltä vierailulta kuolemantuomion purkamisen jälkeen.

Vielä Kylmän sodan aikana Oskari Tokoin nimi nousi otsikoihin. Hänen uskotaan junailleen CIA:n rahoja Suomen sosialidemokraattiselle puolueelle, joka taisteli vallasta kommunistien kanssa.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Kirjakuunnelmia kesän korvalle

    Klassikkoteoksia kuunnelmasovituksina.

    Kun aurinko porottaa niin, ettei kirjan sivuista selvää saa, voi hyvän kirjan parissa rentoutua myös kuuntelemalla sitä.

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.