Ilmastonmuutos pakottaa maanviljelijöitä eri puolilla maailmaa miettimään uudelleen, mitä kannattaa kasvattaa. Keniassa ollaan siirtymässä heikosti kuivuutta sietävästä maissista perinteiseen kassavaan, joka pärjää vähällä vedellä.
Maissi yleistyi Keniassa siirtomaa-ajalla 1950-luvulta lähtien. Maissi kasvoi nopeasti ja tuotti 3–4 satoa vuodessa. Siksi se syrjäytti perinteisen, hitaammin kypsyvän kassavan. Maissia pidettiin hienona, sivistyneistön kasvina.
Kuivuuden takia maissisadot ovat alkaneet kuitenkin pienentyä. Tilanne on niin vakava, että alueella on jouduttu turvautumaan avustusjärjestöjen ruoka-apuun.
Apu löytyi kassavasta, jota kutsutaan myös maniokiksi ja tapiokaksi. Kenian Punainen Risti jakoi 2900 viljelijälle 1000 kassavan pistokasta kullekin.
Kenian maatalouden tutkimuslaitos oli kehittänyt lajikkeen, joka kasvaa täyteen mittaansa vuodessa, entisen kahden vuoden sijaan. Viljelijöiden tuli puolestaan antaa eteenpäin yhtä monta pistokasta kuin olivat vastaanottaneet.
Kassava on ravinteikas mukulakasvi, joka selviää vähällä vedellä. Se on todella monipuolinen kasvi, sillä sekä mukula että lehdet voidaan käyttää ravinnoksi.
Kassava sisältää runsaasti tärkkelystä, hiilihydraatteja, proteiineja, kalsiumia, A-, B- ja C-vitamiinia sekä mineraaleja.
Kassava on niin sanottu ruokaturvakasvi, eli sellainen, jolla on erityisen hyviä ominaisuuksia – kuten vähällä vedellä selviäminen. Kassava on bataatin jälkeen maailman tärkein ruokaturvakasvi.
