Hyppää pääsisältöön

Onko huippujohtaja visionääri vai pelkkä omistajan renki?

Toimitusjohtajan asema omistajien, heitä edustavan hallituksen ja yrityksen työntekijöiden välissä on usein tasapainoilua erilaisten odotusten kanssa. Yhtä tahoa motivoidaan tietynlaisilla toimilla, toista tahoa muunlaisilla. Lopputulos voi silti olla toimitusjohtajan kannalta huono, vaikka eri intressiryhmien odotukset täyttyisivätkin.

A-talk ohjelmassa yritetään etsiä vastauksia kysymykseen, millaisia ovat huippujohtajat ja mikä on heidän asemansa suhteessa omistajiin. Keskustelun pontimena on Fortumin pääjohtajan Heikki Marttisen potkut vuonna 2000.

Fortum ja kaksipäinen johto
Fortum syntyi vuoden 1997 lopussa Nesteestä ja Imatran Voimasta silloisen kauppa- ja teollisuusministeri (KTM) Antti Kalliomäen ja KTM:n kansliapäällikön Matti Vuorian kätilöimänä. Vuotta myöhemmin ilmoitettiin, että yritys menee pörssiin.
Pääjohtajaksi oli valittu Imatran Voimasta Heikki Marttinen. Ikään kuin kompromissina, sillä IVO:ssa yhdistymistä vastustettiin. Yhdistymisen perintönä seurasi niin sanottu kaksipäinen johto, joka koostui siis pääjohtaja Marttisesta ja hallituksen päätoimisesta puheenjohtajasta Matti Vuoriasta.

Mutta Marttinen erotettiin tehtävästään jo vuonna 2000. Erottamisen syitä ei juurikaan kommentoitu julkisuudessa. Matti Vuoria antoi aiheesta Yleisradiolle haastattelun, jossa hän puhui yleisellä tasolla toimitusjohtajan ja hallituksen suhteesta, jonka täytyy perustua molemminpuoleiselle luottamukselle. Hallituksen puheenjohtaja edustaa omistajia ja on myös toimitusjohtajan esimies. Marttisen aikana Vuorian lisäksi muita Fortumin hallituksen jäseniä olivat vuorineuvokset Krister Ahlström, Jaakko Ihamuotila, Heikki Pentti, hallitusammattilainen L.J. Jouhki sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen.

Heikki Marttinen, joka piti erottamistaan perusteettomana, kertoi, että Fortum oli tienhaarassa, jossa piti valita kahden strategian väliltä. Oli teollisuutta palveleva ja toisaalta pienasiakaskuntaan painottuva linja. Marttinen kannatti jälkimmäistä, hallituksen puheenjohtaja Vuoria ensimmäistä.

Vuoriakin myönsi, että Marttisen tapauksessa kysymys oli "näkemyseroista, valinnoista strategioiden suhteen." Näkemyserot kohdistuivat Vuorian mukaan Fortumilla edessä oleviin strategiavalintoihin ja niiden painopisteisiin ja suuntiin.

Sen sijaan hallintoneuvoston puheenjohtaja Ilkka Christian Björklund kiistää vastakkainasettelun stategiavalinnoissa. Hänen mukaansa valinta tehtiin kahden erilaisen johtamistyylin välillä. Hän myös lisää, että jos vastakkainasettelu olisi ollut sellainen, jollaiseksi Marttinen sen on kuvannut, hänellä olisi ollut mahdollisuus kertoa se julkisuudessa.

Valtioenemmistöisissä pörssiyhtiöissä johtoa valvovat myös hallintoneuvostot, joiden jäsenet valitaan puolueiden johdon ja eduskuntaryhmän toimesta. Mutta ovatko hallintoneuvostot tarpeen pörssiyhtiöissä? Kansanedustajat perustelevat hallintoneuvostoja sillä, että poliitikoilla on hallintoneuvostoissa niin poliittista kuin muutakin asiantuntemusta. Marttisen aikana Fortumissa poliittista ja muuta asiantuntemusta harjoittivat muun muassa Ben Zyskowicz (kok.), Satu Hassi (vihr.), Matti Vanhanen (kesk.) ja Erkki Tuomioja (sdp.)

Palvelukseen halutaan huippujohtaja
Kun toimitusjohtaa etsitään pörssiyhtiöön, asialle yleensä laitetaan yhtiön ulkopuolinen konsultti. Työn tilaaja on useimmiten hallituksen puheenjohtaja. Konsultti kartoittaa ensin, millaiseen tilanteeseen uutta johtaja haetaan ja sen jälkeen tekee listan ehdokkaista. Suomesta huippujohtajaa etsitään kymmenien ihmisten joukosta. Mutta millainen on hyvä johtaja? MPS-yhtiöiden senior partner Asser Lindholm sanoo, että hyvällä toimitusjohtajalla pitää olla voimakas näkemys siitä, mihin yritystä viedään. Visiot ja strategiat täytyy voida viedä läpi omassa organisaatiossa. "Linjakkuus, jämäkkyys ja päättäväisyys", Lindholm luettelee haluttuja ominaisuuksia.

Helsingin kauppakorkeakoulun professorin Keijo Räsäsen mielestä huippujohtaja on hyvä tarinankertoja. Sillä jos antaa lupauksen jostakin, jonka toimittamista ei itse välttämättä pysty kontrolloimaan, on oltava lahjakas kertoja. Ja toisaalta sama tarina on kyettävä kertomaan uskottavasti aina vain uudelleen. Räsäsen mielestä huippujohtaja on myös pelaaja. Hän on mukana kilvoittelussa, jossa on vaikea luottaa kehenkään ja kommunikointi on rajoittunutta.

Nordic Capitalin osakas ja Fazerin entinen toimitusjohtaja Felix Björklund korostaa, että huippujohtajalla on oltava erinomainen kyky kommunikoida. Hänellä on oltava myös visioita ja lisäksi toimitusjohtaja vie jämäkästi eteenpäin strategiaa, joka on sovittu omistajien kanssa.

"Toimitusjohtaja palvelee omistajakuntaa", sanoo Felix Björklund.

Pörssikurssi - onnistumisen mittari?Usein toimitusjohtajan rooli ja ominaisuudet määräytyvät myös sen mukaan, kuinka aktiivisia omistajat ovat eli kuinka kiinnostuneita he ovat omistuksiensa hoitamisesta. Jos liikkeenjohto on niin sanotun aktiivisen omistamisen takia tarkemman valvonnan alla, se viestii myös sitä, että johto on helposti vaihdettavissa. Lindholmin mukaan toimitusjohtaja ajaa omistajien etua, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että heidän on saatava tuottoa sijoittamalleen pääomalle. Jos pörssikurssit kehittyvät suotuisasti, toimitusjohtaja on valvonut omistajien etua onnistuneesti ja siksi niistä voidaan päätellä, että valittu linja oli oikea - toistaiseksi.

Mutta pelko pörssikurssien heilahtelusta on tehnyt huippujohtajat julkisuudessa niukkasanaisiksi. He puhuvat tarkoin harkitusti vaikeaselkoisella bisneskielellä. Professori Räsänen on havainnut, että niukkasanaisesta retoriikastaan huolimatta toimitusjohtajat kertovat samaa tarinaa, mutta jotkut ovat vain toisia uskottavampia.

Pörssikursseilla on myös symbolista arvoa. Pörssikurssit edustavat Suomessakin moderneinta maailmaa. Uusin ja modernein on liike-elämässä hienoin juttu, jolla on myös suurin voima retoriikkana, Räsänen väittää. Pörssikurssit eivät kuitenkaan ole ainoa asia, jonka huippujohtaja joutuu huomioimaan. Professorin mielestä pörssikurssien merkitystä onnistumisen mittarina helposti liioitellaan. Fortumissa pörssikurssit olivat olleet yrityksen perustamisesta asti ongelma. Toisin sanoen pörssikurssit eivät kehittyneet toivotulla tavalla. Mutta Ilkka Christian Björklund muistuttaa, että heikko kurssikehitys ei kuitenkaan ollut sellainen tekijä, joka olisi laitettu Fortumissa toimitusjohtajan syyksi.

Mutta mikä sitten meni Fortumin pääjohtajan toiminnassa pieleen?

"Häneltä puuttui kyky luoda käytännön toimintatilanne, jossa hän olisi pystynyt nauttimaan yksimielisen hallituksen luottamusta", vastaa lopulta hallintoneuvoston puheenjohtaja Ilkka Christian Björklund.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto