Hyppää pääsisältöön

Hevosella pääsee ja rahaakin saa, kunhan lyö vetoa

Dokumentti vuodelta 1969 taustoittaa suomenhevosen historiaa ja sen jalostusta ainutlaatuiseksi eläimeksi Suomen oloihin. Ohjelma esittelee myös kovin yksityiskohtaisesti ravivedonlyöntiä ja äityy välillä valistuksesta jopa suoranaiseksi totalisaattoripelin markkinoinniksi.

Suomalaisen hevosen historia alkanee esi-isiemme maahanmuuton ajalta. He toivat mukanaan mongolialaisia hevosia Uralin alueelta. Länsirannikolle hevoset tulivat viikinkien mukana Pohjois-Euroopasta. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa taas perusti Suomeen tammakartanoita, joista voidaan katsoa hevoskantemme jalostumisen alkaneen.

Ruotsin vallan aikana suomenhevonen saavutti jopa tarumaisen maineen sotaratsuna. Lopulta maatalouden kehityksen myötä Suomessa aloitettiin järjestelmällinen jalostustyö.

Suomenhevosen suurin etu on sen monipuolisuus. Luonteeltaan rauhallinen ja tarmokas hevonen on kuormanvetokyvyiltään maailman huippu, mutta samalla se on nopea juoksija. Vuonna 1969 laji olikin jo jaettu kahteen jalostuskantaan työ- ja juoksuhevosiksi.

Ylen dokumentissa Hevosella pääsee ja rahaakin saa keskitytään myös Suomen ravi- ja vedonlyöntikulttuurin alkavaan nousukauteen. Ohjelmassa muun muassa esitellään yksityiskohtaisesti eri vedonlyöntimuotojen säännöt ja kerrotaan miten totalisaattoripeliä, eli totoa pelataan. Kansaa myös kosiskellaan raviradoille pelaamaan urheilun kehityksen nimissä.

Suomen raviurheilun silloisen keskusjärjestön, Ravirenkaan, puheenjohtaja ja kansanedustaja Toivo Antila taas kertoo ajan valtiovarainministerin Eino Raunion olevan yksi kaikkein onnekkaimmista veikkaajista.

Dokumentti siirtyy lopuksi käsittelemään naisohjastajien asemaa. Lajin sisällä ei koeta ilmenneen tasa-arvo-ongelmia. Tosin naisten luontaista ”hyväsydämisyyttä” ja ”luonnollista hoivaviettiä” pidetään suurena etuna hevosten hoidossa miesten kilpailuviettiin verrattuna.

Dokumentissa nähdään välähdyksiä Forssan Pilvenmäen, Käpylän ja Joensuun raviradoilta.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto