Hyppää pääsisältöön

Rahasampo nimeltä konkurssi

A-mok -ohjelmassa ruodittiin yritysten konkurssien taustoja ja niiden osuutta talousrikoksiin. Vuosi oli 1994 ja Suomi laman runtelema. Konkursseista oli tullut arkipäivää. Ja joillekin myös tapa rikastua.

1990-luvun alussa konkurssirikoksiin katosi vuosittain rahaa yli neljän miljardin markan edestä. A-mok-ohjelmassa tartuttiin aiheeseen toimittajien Kari Tervon ja Ari Korvolan johdolla. Kaapelitehtaan studiossa Helsingissä kuvattu ohjelma tehtiin raflaavalla otteella. Kuvaustyyli oli käsivaraa ja kameramiehet puikkelehtivat vieraiden lomassa. Keskustelujen väleissä nähtiin provakatiivisia tunnelmainserttejä.

Konkurssirikoksissa on usein kysymys varojen siirtämisestä pois jo hyvissä ajoin ennen konkurssia esimerkiksi siirtämällä rahoja yhtiöstä toiseen. Ohjelmassa haastateltu asianajaja Pertti Meronen myöntää, että joskus yrityksen käyttämä lakimies on kuvioissa mukana jo etukäteen suunnittelemassa konkurssia.

Konkurssipesää valvoo itsevaltiaan oikeudella pesänhoitaja, jonka pitäisi varmistaa että konkurssipesän rahat päätyvät velkojille. Tuomioistuin voi määrätä pesänhoitajan, mutta myös konkurssin hakija voi esittää toimeen tiettyä henkilöä. Tämä mahdollistaa yrityksen omistajien ja pesänhoitajien väliset vilpilliset hyvä veli -kaupat. Asianajaja Meronen toteaa, että konkurssipesän hoitajan rooli onkin kiinni hänen henkilökohtaisesta moraalistaan.

Sekä toimittajat että vieraat ovat yhtä mieltä siitä, että konkursseja koskevassa lainsäädännössä olisi parantamisen varaa. Puolet konkursseista raukesi tuolloin varojen puutteeseen ja vaikka jälkikäteen olisi havaittu, että pesässä on tehty kavallus tai muu rikos, laki ei sallinut esimerkiksi erityistilintarkastusta konkurssin raukeamisen jälkeen. Siksi konkurssipesät yritettiin usein saada tahalleen raukeamaan.

Ohjelmassa kuullaan useita esimerkkejä kyseenalaisista konkurssimenettelyistä. Yksi näistä on VS-yhtiöiden konkurssi vuonna 1981. Vielä 13 vuoden kuluttua pesää ei oltu saatu jaetuksi. Pesänhoitajat olivat netonneet siihen mennessä konkurssista erilaisten prosessitoimien ja oikeudenkäyntien ansiosta sievoiset summat rahaa.

Tietolaatikko

Kun organisaatio tai henkilö hakeutuu konkurssiin, hänet todetaan maksukyvyttömäksi maksaa velkojaan ja konkurssilla tähdätään olemassaolevan varallisuuden likvidointiin ja siitä saatujen rahojen jakamiseen velkojille.

Konkurssipesää hoitamaan määrätään pesänhoitaja. Sen voi päättää tuomioistuin, mutta myös konkurssin hakija voi esittää tuomioistuimelle tiettyä henkilöä. Pesänhoitajan tehtävänä on ottaa haltuunsa konkurssipesän omaisuus, laatia pesäluettelo ja velallisselvitys sekä huolehtia myös muista säädetyistä tehtävistä.

Konkurssimenettelyä säätelee erityinen konkurssilaki. Suomessa nykyisin voimassa oleva konkurssilaki tuli voimaan 1. syyskuuta 2004. Sitä ennen oli voimassa vuonna 1868 säädetty konkurssisääntö.

(Wikipedia)

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto