Hyppää pääsisältöön

Rahdattua ruokaa

Ruokaa tuodaan Suomeen 4,5 miljardilla ja viedään 1,5 miljardilla eurolla. Esimerkiksi lihan tuonti on lisääntynyt koko 2000-luvun. MOT: Europorsaan rekkaralli -ohjelmassa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen sanoo: "Jos halutaan tätä tuonnin ja viennin kuilua kaventaa, niin silloin tietysti täytyy toivoa, että sitä kotimaista tuotantoa suositaan."

On aika outoa, että kaukana tuotettu ruoka on halvempaa kuin kotimaassa tuotettu. Tanskalaisista marketeista on vaikea ylipäätään löytää tanskalaista sianlihaa, suomalaisen marketin kylmätiskissä saksalainen porsaanleike on halvempaa kuin suomalainen.

Kenen vastuulla kotimaisen ruuan tulevaisuus on? Ministeri ja lihateollisuus heittävät pallon viime kädessä tavalliselle kuluttajalle. Teollisuus valmistaa ja kauppa myy tuotteita, joita kansa mieluiten poimii kauppojen hyllyiltä ostoskoreihin.

Yksittäisen kuluttajan ostokäyttäytymisellä on merkitystä, mutta suomalaisen tuotannon kannalta keskeisiä valintoja tekevät myös elintarviketeollisuus, ravintolat ja julkinen sektori kuten koulut ja sairaalat. Kotimaisten tuotemerkkien alla myydään tanskalaista tai saksalaista lihaa, suomalaisesta lihasta tehty pekoni valmistetaan Puolassa tai Ruotsissa.

Ravintolat harvemmin kertovat listoillaan, mistä maasta raaka-aineet on hankittu. Jos kotimaisuutta ei erikseen mainosteta, kytee epäilys, onko ravintolan pihvi paistettu siitä halvimmasta saatavilla olevasta lihasta – vaikkapa brasilialaisesta tai saksalaisesta. Julkisissa ruokahankinnoissa kotimaisuus on harvoin kilpailutuskriteeri.

Jos suomalaiset sikatilat lyövät nyt lapun luukulle, tuotantoa on myöhemmin vaikea elvyttää. Varoittava esimerkki löytyy naapurimaasta Ruotsista. Siellä sianlihan tuotanto romahti 1990-luvulla eikä se ole vieläkään noussut entiselle tasolle.

Luomu- ja lähiruoka ovat muotisanoja. Samaan aikaan rekkaralli Euroopassa kiihtyy. Eikä rekoissa kuljeteta pelkkiä raaka-aineita vaan yhä useammin lavalle lastataan eläviä eläimiä. Kuljetusmatkat ovat satojen kilometrien mittaisia ja ne kestävät tuntikausia. Jos lihan kilohinnassa on useamman euron ero, käsi sydämelle, suomalainen kuluttaja, ratkaiseeko ostopäätöksen raha vai ruuan alkuperä?