Hyppää pääsisältöön

”Kohtalon kirves isketään nuoriin jo peruskoulun myötä”

Penaali ja ja koulukirjoja pöydällä.
Penaali ja ja koulukirjoja pöydällä. Kuva: Mika Kanerva koulukirja

Nykyisessä koulujärjestelmässä heikot tippuvat kärryiltä ja lahjakkaammat tylsistyvät, kun kykyjä ei koetella. Näin ajattelee Ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja Elina Lepomäki, joka palauttaisi tasoryhmät peruskouluun. Sosiologian dosentti Sari Näre uskoo ongelman olevan pikemminkin suuret luokkakoot.

Suomalaisen peruskoulun tavoitteena on, että kaikki voivat menestyä. Kaikki lähtevät koulutielle samalta viivalta. Tasa-arvo ei kuitenkaan kaikkien mielestä toteudu.

- Nykyisessä peruskoulussa tasa-arvo ei toteudu, kun kaikille opetetaan sama sisältö puolipakolla. Jokaisella ihmisellä on luontainen halu ja kyky pärjätä jossain osaamisalueessa paremmin kuin toisessa. Jos kaikkia opetetaan samalla tavalla, eivät erityistaidot pääse kehittymään, sanoo Ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja Elina Lepomäki.

Lepomäen mielestä nykyinen malli ei ole hyvä lahjakkaille eikä niille, joilla on hankaluuksia joissain aineissa. Hänen mukaansa esimerkiksi matematiikassa heikot tippuvat kärryiltä ja lahjakkaammat tylsistyvät, kun kykyjä ei koetella. Kohtalon kirves isketään nuoriin jo peruskoulun myötä.

- Meillä Suomessa työrauha kouluissa on poikkeuksellisen alhainen. Häiriökäyttäytyminen luokissa lisääntyy, kun opetuksessa ei pysy mukana tai se on liian helppoa.

Elina Lepomäki
Elina Lepomäki Kuva: Yle elina lepomäki

Lepomäki ajattelee, että tasoryhmät antaisivat erityislahjakkaille mahdollisuuden oppia enemmän asioita ja aineessa kompuroivat taas pärjäisivät paremmin. Hänen mukaansa tasoryhmät voisi jakaa resurssien mukaan ainekokonaisuuksittain ja niiden sisällä esimerkiksi kolmeen osaan.

- Jotta tasoryhmät toimisivat, meidän täytyy myöntää, että oppilaat ovat erilaisia. Ei voi sanoa, että joku osaa ja joku ei osaa. Meidän täytyy tunnustaa, että kaikilla on oma osaamisalueensa ja sitä täytyy tukea.

Se, miten oppilaat jaetaan tasoryhmiin, tapahtuu Lepomäen mielestä tasokokeilla. Tasoryhmässä olisi myös mahdollisuus liikkua ryhmästä toiseen aina uuden tasokokeen myötä.

- Mielestäni tasoryhmien pitäisi tulla käyttöön viimeistään yläkoulussa. Lapset kuitenkin osoittavat huippuosaamistaan jo aikaisemmin, joten myös alakoulussa voisi tasoryhmiä käyttää.

Lapsen oppimisympäristön kehittäminen tärkeää

Sosiologian dosentti Sari Näre ei ole tasoryhmien kannalla vaan hän pienentäisi ryhmäkokoja. Tällöin jokainen saisi yksilöllisempää opetusta. Ihanne olisi hänen mielestään 10-20 oppilasta luokkaa kohden.

- Oppimisympäristöä pitää kehittää kaikille sopivammaksi. Suurissa luokissa on vaikea tunnistaa kunkin oppilaan oppimistyyli. Esikoulussakin tunnistusta voisi yrittää tehdä, mutta lapset muuttuvat koko ajan eikä niin varhain tehty tunnistaminen olisi välttämättä luotettava.

Sari Näre, sosiologian dosentti
Sari Näre, sosiologian dosentti Kuva: Yle dosentti

Näreen mukaan oppilaiden luokittelu voi häiritä oppimista. Joku voi oppia alussa hitaasti mutta tietyn kynnyksen jälkeen edistyä nopeastikin. Pienissä luokissa on helpompi rakentaa kullekin oppilaalle sopiva oppimisympäristö. Parasta olisi, jos opettajien peruskoulutukseen sisältyisi enemmän erityisopetuksen sisältöjä.

- Tasoryhmät vaatisivat myös resursseja. Oppilaat eivät saisi tuntea itseään toista huonommaksi ja heillä pitäisi olla paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan oppimisympäristöönsä.

Näreen mielestä nykykoulu on jo liian stressaava ja tasoryhmät voivat lisätä suorituspaineita. Hän ei myöskään usko täysin järjestelmään, joka punnitsisi sen, mihin tasoryhmään lapsi kuuluisi.

- Käytännössähän vanhemmat päättäisivät lapsen koulutustason. Lisäksi arviointiin voisi vaikuttaa huonot välit opettajan kanssa, kiusaaminen ynnä muut syyt, hän pohtii.

Myös ajatus siitä, että oppilaat opiskelisivat eri oppimäärän, kauhistuttaa Närettä.

- Kyllä kaikkien pitää saada opetella samat asiat. Mikäli joku on luokassa taitavampi, voisi opettaja hankkia hänelle lisätehtäviä, Näre kiteyttää.

Oriveden yhteiskoulu askeleen edellä

Tasoryhmät jakavat mielipiteet kahtia, mutta Oriveden yhteiskoulussa on otettu askel eteenpäin. Tulevaisuudessa myös lahjakkaat oppilaat voivat saada erityisopetusta hitaammin oppivien lisäksi. Kun erityisopetusta saavat sekä nopeat että hitaat, katoaa erityisopetuksen negatiivinen kaiku.

- Olemme vasta suunnittelutasolla tämän mallin suhteen. Arviolta ensi vuoden puolella aloitamme tarjoamaan erityisopetusta matematiikan saralla myös lahjakkaille, kertoo Oriveden yhteiskoulun rehtori Timo Hakulinen.

Hakulisen mukaan koulussa on havaittu pitkästymistä, kun haasteita ei ole ollut tarjolla. Matematiikan saralla oppilaille voisi hänen mukaansa tarjota lukion matematiikan ensimmäisiä kursseja. Tasoryhmiä hän ei kuitenkaan sellaisinaan toisi peruskouluun.

-Kyllähän tällaisilla malleilla on tarkoitus siihen suuntaan mennä, muttei niin radikaalisti, Hakulinen sanoo.

Oriveden tuleva malli miellyttäisi myös Sari Närettä ja Elina Lepomäkeä.

- On erittäin hyvä, että tällaisia kokeillaan, he summaavat.

Teksti: Mirva Lahtimaa 10.09.2013

  • Nuorten Duuniringistä apua arkeen

    Duunirinki on 4H-yhdistyksen alaisuudessa toimiva työnvälitystiimi, jonka kautta 15 – 20 -vuotiaat nuoret saavat työkokemusta ja omaa rahaa. Työtehtävien perusvalmiuksien lisäksi Duunirinki-koulutuksissa käydään läpi työelämässä tarpeellisia vuorovaikutustaitoja, jotka tuovat itsevarmuutta, ja antavat valmiuksia työelämään.

  • Yksinäisyyden voi selättää!

    Viime viikon teemamme käsitteli yksinäisyyttä ja sitä, voiko siitä päästä eroon. Kysymykseemme ”Onko yksinäisyys elinkautista?”, vastaus kuului, ei ole.