Hyppää pääsisältöön

Merkkejä siitä, että maailma on vain joku hävytön kokeilu

 

Moni miettii joskus kun on aikaa (esim lauantaina), että entä jos kaikki onkin vain jotain hävytöntä kokeilua taas.

Kun, ainakin silloin kun minä olin koulussa, niin joissakin aineissa ei saatu kirjoja, vaan saatiinkin jotain ahasveriaalisia monisteita, ja sanottiin että koettakaa kestää, tämä on nyt tällainen kokeilu.

Niiden monisteiden kanssa meinasi mennä hermot, ja moni tulikin lopullisesti hulluksi.

Ainakin 4 luokkakaveriani on edelleenkin sellaisia, että jos ovat maantiellä kävelemässä ja kuulevat että auto tulee, niin juoksevat tien sivuun ja metsään ja menevät männyn taakse. (Kosteammilla paikoilla koivun tai kuusen.) Sieltä katsovat silmät ymmyrkäisinä kuin sivettikissa.

http://static.ylilauta.org/files/me/orig/1363205629289218.jpg/sivettikis...

Ja sitten vähän minun jälkeeni tuli sellainen tempaus, että tämä on nyt joku peruskoulukokeilu. Ja piti vaan sietää sitä, niiden. Vaikka monet kiristelivät hampaitaan kuin helvetin asukit. Että kir kir.

Ja järkevien tölkkien asemesta pakattiin maitoa yhteen aikaan mielipuolisettuuksissaan muovipusseihin, että kokeilu taas, koettakaa kestää. Että hahhah, rääh! Häähä, snort.

Niin kyllä siinä kelpo mies jo on tiukilla ja alkaa miettiä, että entäs jos onkin kokeilua koko maailma!

Joku ulko-avaruudellinen kaukainen supernova tai muu kliimaksi missä asuu jotain lonkeropäähattivatteja, ne ovatkin panneet pystyyn tämmöisen jumalattoman workshopin. Että me ihmiset ja ihmisettäret ollaankin joku rottakoe tai markkinatutkimus.

Niin mitä merkkejä on semmoisia, joista voisi siviili päätellä, että haa! Selvästi on kokeilua tämä, että ei ole aitoa!

Niitä on paljon, kun miettii!

Ensimmäisenä tulee mieleen päänsärky ja naisten kuukautiset. Mitä iloa voi olla niistä kelle!

Tai se, kun alkaa kutittaa lapaluiden välistä, vähän alempaa, niin ettei yllä raapia, voi vain selin hinkata ovenkamanaan kuin joku nauta. Nauta kuuluu sorkkaeläinten lahkoon ja onttosarvisten heimoon. Naudat pystyvät käsittelemään kasviravintoa moniosaisen mahalaukkunsa avulla, joka koostuu pötsistä, verkkomahasta, satakerrasta eli lehtimahasta ja juoksutusmahasta. Sellainen on naudan tilanne.

Mutta!

Ei voi olla päänsäryille ja kuukautisille ja kutinoille muuta selitystä kuin että tutkivat miten saadaan tabletteja kaupaksi kun laitetaan ensin vaivoja niille, ja sitten, että ”tabletilla lähtee vaivat kuin kuppa Töölöstä!” Anteeksi vain töölöläiset, intiimi-paljastus.

Myös muita selkeitä merkkejä on siitä, että maailma on vain joku hävytön kokeilu.

Miksi hehkulamput palavat, siis simahtavat, niin nopeasti nykyisin. Ennen kestivät kauemmin!

Niitä säädetään simahtamaan, ohjataan säätönupilla jostain lonkeropäähattivattien kaukaisesta, tähtien takaisesta kliimaksista, missä ne asuvat herroiksi päivät vaan pahnoilla makaillen ja hedelmiä syöden, ja naureskellen ja katsovat hattivattikaukoputkillaan kun täällä maan päällä, vaikka Lieksassa tai Isojoella tai Mellunmäessä noidutaan että taas paloi lamppu ja pitää laittaa tilalle energiansäästölamppu jossa on niin kirkas ja kylmä valo että ikenet alkaa maistua suolahapolta ja tulee – yllätys yllätys! – päänsärky.

Entäs sitten skunkki, haisunäätä!

Mikä mieli muka on siinä, että on eläin, jonka tehtävänä on vaan haista pahalta. Myyräntyötä on semmoinen! Halpa-arvoisentaa eläimeä noin!

Siinä on joku kiusanteko ja kokeilu mielessä, että katsovat kun sellainen hajueläin haisentaa jotakin ihmiseä, ja sitten tämä oksentaa että hyi saa hyi sentään!

Niin lonkeropäähattivatit katsovat toisiinsa ja ruksailevat paperiin, että haisetetulta ihmiseltä paloi käämit totaalisesti – että ollaanko erittäin samaa mieltä, osin samaa mieltä, osittain eri mieltä vai täysin eri mieltä. Niin siihen ne laittavat että täysin samaa mieltä että paloi käämit siltä haisetetulta, ja oksensi kahdeksan (8) kertaa.

Tästä näemme, että ei pidä ottaa asioita kuin nakutettuina, vaan kyseenalaistaa pitää. Olla aktiivinen!

Oletteko esimerkiksi koskaan miettineet, että jos katsoo yhdellä silmällä tarkasti pistorasiaan, niin näkyykö sieltä naapurin puoli, jos on sellaisessa väliseinässä se pistorasia?

Vai voiko ollakin että teidän ja naapurin välillä on tyhjä tila, ja sieltä katsoo pistorasian reiästä teitä lonkeropäähattivattien kamera!

Ja niiden televisiossa näkyy teidän silmänne, ja kun nousette pois siitä, niin näkyy niiden televisiossa teidän huushollinne. Kaikki säälittävät yksityiskohdat.

Ja sohvalla naksuja syöden tai pahnoillaan katsovat lonkeropäähattivatit sitä. Ja aina riitelykohtauksissa ne vääntävät ääntä kovemmalle.

 

Toivoo:

Yksi monten puolesta.

 

Kommentit
  • Luurailijat

    Omat haasteensa on siinä, jos puolet on näkymättömiä.

    Ken kurja olisi sattunut muutoshetkellä olemaan kelteisillään, hän joutuisi pysyttelemään ilkialastonna, jos mieli pysyä muiden huomaamattomissa..

  • Yhtenä hetkenä vain

    Yksinäisyys was here.

    Hiukan oli kepakko lyhyt tökkimiseen ja tutkimiseen, mutta kuivuuttaan kalahteli kivasti, kun sen sivulla kepitteli ison kiven kylkeen.

  • Kopioelämää

    Monenlaista saisi aikaan vaikka jo 150 miljardilla.

    "Ilomantsilaisbaarista poistuvien humalikkaiden ad hoc kännirallatuksistakin jouduttaisiin maksamaan tekijänoikeusmaksu"

Uusimmat sisällöt - Näkökulmat

  • Luurailijat

    Omat haasteensa on siinä, jos puolet on näkymättömiä.

    Ken kurja olisi sattunut muutoshetkellä olemaan kelteisillään, hän joutuisi pysyttelemään ilkialastonna, jos mieli pysyä muiden huomaamattomissa..

  • Yhtenä hetkenä vain

    Yksinäisyys was here.

    Hiukan oli kepakko lyhyt tökkimiseen ja tutkimiseen, mutta kuivuuttaan kalahteli kivasti, kun sen sivulla kepitteli ison kiven kylkeen.

  • Kopioelämää

    Monenlaista saisi aikaan vaikka jo 150 miljardilla.

    "Ilomantsilaisbaarista poistuvien humalikkaiden ad hoc kännirallatuksistakin jouduttaisiin maksamaan tekijänoikeusmaksu"

  • Koulun hiihtopäivä (!!)

    Näin riivaa Saatana meitä, opinahjojen avulla.

    Pieni hiihtäjäparka uursi latua niin syvällä monimetrisessä hangessa, ettei sieltä hanki-urasta illalla hiihtäessään nähnyt kuin noin 2° kapean viirun tähtitaivasta, jos pipo silmillä edes jaksoi yrittää katsoa lumisesta ”ojastaan” ylös kuin Oscar Wilde.

  • Pieniä lämmön pilkahduksia

    Itsen varhaiskasvattumismuistelua, vaatimattomin annein.

    Koska noihin aikoihin ei ollut tietokoneita, nettiä, eikä paljon mitään muutakaan (paitsi verot, sairausvakuutustoimisto, invaliidien kioski, perunannosto, kuolema ja poliisi), piti lapsena keksiä jotakin tekemistä, että olisi ollut jotakin tekemistä.

  • Täti

    Erinomaisesta tädistään kertoo hra Kajo.

    Jos olisi aikoinaan pidetty täteyden olympialaiset, minun kelpo tätini olisi voittanut kaikki mitalit, ja yleisöäänestyksen.