Hyppää pääsisältöön

Irwin vei lapsensa Tullikamarille

Viihdeveteraani Irwin Goodman sai nuoremmalta sukupolvelta riehakkaan vastaanoton esiintyessään Irwinin lapset -bändin kera hiljattain avatun Tullikamarin klubin kuplettitapahtumassa syksyllä 1988.

Tietolaatikko

St. Pauli ja Reeperbahn. Säv. Irwin Goodman, san. Emil von Retee.
Poing poing poing. Säv. Irwin Goodman, san. Emil von Retee.

Elokuussa 1988 avautuneesta Tullikamarista tuli nopeasti kotikaupunkinsa keskeinen musiikki- ja kulttuurifoorumi. Yksi talon alkuvaiheen aktiivisista toimijoista oli kansanmusiikin opiskelijoiden folk-yhdistys. Tampereen Folk-yhdistyksen lokakuisen Kupletin juoni -viikonlopun asia-annista vastasi toimittaja Maarit Niiniluoto esitelmällään Miksi rillumarei elää? Tapahtuman "rotesti- ja rienauskonsertissa" esiintyivät Irwinin lisäksi Mikko Perkoila, Jope Ruonansuu sekä Kullervo Pellinen & Pentti Anis -duo.

Irwinille konsertti oli ensiesiintyminen Tullikamarilla. Kansantaiteilijaa säesti valkeakoskelainen tribuuttiyhtye Irwinin lapset, tällä kertaa triokokoonpanona. Bändi aloitti yhteistyön ihailemansa artistin kanssa jo 1980-luvun alussa.

TV2 taltioi tilaisuudesta ohjelman, jossa kuultiin kappaleet St. Pauli ja Reeperbahn, Härmäläinen perusjuntti, Poing poing poing ja Rentun ruusu, joka tuolloin oli Irwinin tuore hitti. Valikoima painottui pikemminkin kulkuriromantiikkaan ja nyky-rillumareihin kuin "rotestiin ja rienaukseen", mutta Tulliklubin kuplettiyleisön innostusta tämä ei selvästikään haittaa.

Hampurilaiselle aikuisviihdevyöhykkeelle omistettu St. Pauli ja Reeperbahn on Irwinin kaikkien aikojen suurimpia menestyksiä. Oheisessa esityksessä tekstiin on lisätty hieman tamperelaista paikallisväriä. Niin ikään hitiksi noussut Poing poing poing on parisuhdeiskelmä, jonka tekijä itse esittelee Tullikamarin "lällärikappaleeksi". Laulut veivät perättäisinä vuosina voiton Syksyn sävel -kisassa.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto