Hyppää pääsisältöön

Kirjasto on demokratian kivijalka

Kirjastotoimenjohtaja Marjaana Karjalainen kuvailee kirjastoa tiedon, virkistyksen ja monen muun hyvän asian lähteeksi Ex Libris -ohjelmassa vuonna 1993.

Kirjastolakia muutettiin vuonna 1993. Ennen lainmuutosta kunnalliset kirjastot saivat vuodesta 1962 lähtien vuosittain merkittävän määrän valtionapua. Valtion tuesta oli suuri hyöty pienille ja vähävaraisille kunnille. Aineistojen laajentuessa myös kävijä- ja lainamäärät kasvoivat. Vuoden 1993 valtionavun leikkaukset iskivät etenkin maakuntakirjastoihin, joissa muun muassa kaukolainat muuttuivat maksullisiksi. Tiukassa taloustilanteessa maakuntakirjastot pyrkivät tuomaan esille tarpeellisuutensa ja säilyttämään jo saavutetun asemansa.

Ohjelmassa haastatellaan kirjaston asiakkaita ja henkilökuntaa Porin Kyläsaaren sivukirjastossa ja Suonenjoen kaupunginkirjastossa.

Kyläsaaren sivukirjastossa aikaa viettävät yhdeksänvuotiaat kaksoset Saara ja Laura Rinta-Jouppi, joiden suosikkikirjoihin kuuluu muun muassa Pekka Töpöhännän seikkailut. Vaikka kirjaston määrärahoja on leikattu noin puolella, kirjastovirkailija Riitta Kunvikin mielestä sivukirjaston lakkauttaminen olisi suuri vahinko, ja eniten siitä kärsisivät lapset ja vanhukset.

Lumihiutaleiden leijaillessa ulkona, jututtaa toimittaja suonenjokelaisia kaupunginkirjaston sisällä. Toppatakein sonnustautuneet asiakkaat kertovat kirjaston hyvistä puolista, joista yksi on palveluiden maksuttomuus. Suonenjoen kirjastotoimenjohtaja Sisko Nuutinen on huolissaan syrjäalueiden kirjastojen eriarvoistumisesta verrattuna yliopistokaupunkien kirjastoihin. Nuutisella on kuitenkin suunnitelma: kyselyn avulla hän tahtoo kartoittaa palvelut joita suonenjokelaiset pitävät tärkeinä. Kuuluvatko niihin esimerkiksi taidenäyttelyt? Joita jo nyt järjestetään kirjaston katon alla.

Teksti: Mira Sharma

Kommentit
  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto