Maarit Åström
Yle
Terhi Vuorinen
Yle
Me kaikki jo syömme geenimanipuloidulla rehulla ruokittujen eläinten lihaa esimerkiksi ulkomaista lihaa sisältävissä valmisruuissa. Myös kotimaassa kasvatettu liha voi olla syönyt gm-rehua, kun suuret rehutalot ovat alkaneet tuoda geenimanipuloitua soijarehua Suomeen. Kuningaskuluttaja selvitti, mitkä lihatalot myyvät gm-rehulla ruokittua tuorelihaa. Vain luomulihan ostaja voi olla varma, ettei eläinten ruokinnassa ole käytetty geenimuunneltua rehua.
Geenimanipulaatio herättää suuria tunteita ja pelkoja. Sitä vastaan on Suomessakin marssittu ja kerätty adresseja. Yksi geenimanipulaation vastustajista on GMO-Vapaa Suomi –kampanjan riveissä geenimanipulaatiota vastaan taisteleva solubiologi Liisa Kuusipalo.
- Minä luotan siihen, että kasvinjalostus on turvallista, mutta nyt me puhumme ihan uudesta menetelmästä ihmiskunnan historiassa, Kuusipalo pohtii.
Geenimuuntelu tarkoittaa jonkin elävän eliön kasvin, eläimen tai mikrobin geeniperimän muuttamista. Esimerkiksi kasviin voidaan siirtää vieras geeni jostain toisesta kasvista. Näin voidaan parantaa muun muassa kasvin taudinsietokykyä.
Nyt me puhumme ihan uudesta menetelmästä ihmiskunnan historiassa. Suurin riski on se, että on tutkittu liian vähän.Ihmiset eivät vielä syö geenimanipuloitua ruokaa Suomessa, mutta osa tuotantoeläimistä syö. Keväällä Suomen isoimmat rehufirmat kertoivat siirtyvänsä tavallisesta soijasta halvempaan gm-soijaan.
Mitä vaaraa ihmiselle on, jos syö lihaa, jota on ruokittu geenimuunnellulla rehulla?
- En osa sanoa varmasti onko siitä vaaraa, mutta suurin riski on se että on tutkittu liian vähän. Siitä ei ole tehty pitkäaikaistutkimuksia. Koska geenimanipulaatiossa on peukaloitu geneettistä systeemiä ja kehoomme on syötetty virusmaisesti käyttäytyvää geneettistä materiaalia, se voi aiheuttaa meissä syöpää. Eläinkokeissa on havaittu, että syövät, maksa- ja munuaisvauriot lisääntyvät geenimuuntelun myötä, Kuusipalo vastaa.
Kuusipalon mielestä kuluttajan tulisi tietää, onko liha ruokittu gm-rehulla vai ei.
Tuottajalle gm-rehu on rahakysymys
Tällä hetkellä yli 80 % maailman soijasta on geenimanipuloitua. Gm-soija on valloittanut maailmanmarkkinat, koska sitä on helpompi tuottaa, ja se on halvempaa kuin tavallinen soija. Ilman soijaa ei suomalainen lihatalouskaan tulee toimeen.
- Minulla ei ole periaatteellista ongelmaa käyttää gm-soijaa. Niille sikatiloille, jotka käyttävät soijaa paljon, tämä on iso rahakysymys, Junnila toteaa.
Sikatilallisten keskusteluissa geenimanipuloidusta rehusta ei juurikaan puhuta.
Sikatalouden katteet on hiuksenhienoja - jos niitä yleensä on.- Gm-rehu on taloudellinen kysymys mitä suuremmissa määrin, koska tällä hetkellä sikatalouden katteet on hiuksenhienoja - jos niitä yleensä on, Junnila summaa.
Viranomaisten mukaan geenimanipuloitu soija on yhtä hyvää ja turvallista sikojen rehua kuin tavallinenkin soija. Junnilakin luottaa viranomaisten arvioon.
- Maataloudessa käytetään paljon torjunta-aineita ja rehunlisäaineita ynnä muuta, siinä on pakko luottaa myyjään ja viranomaisiin.
Pakkausmerkinnöillä sekavat säännöt
Gmo-väittämien käyttöä tuotteiden markkinoinnissa säätelee EU-lainsäädäntö, joka kohtelee sikaa ja broileria eri tavoin: Sian- ja naudanlihaa saisi mainostaa gmo-vapaana, broileria ei saa.
Sian- ja naudanlihaa saisi mainostaa gmo-vapaana, broileria taas ei.Kuluttajan kannalta outoon tilanteeseen on syynä siipikarjaa koskeva erityislainsäädäntö.
- Siipikarjan lihalle on asetettu EU-komission asetus, jossa on selkeästi mainittu ne tuotantotapaväitteet, joita saa käyttää. Ja tämä gmo-vapaa -väite ei ole tässä positiivilistalla, sanoo ylitarkastaja Sanna Viljakainen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
Evira ohjeistaa elintarvikealaa muutenkin gmo-merkinnöistä.
Kysely lihataloille: Gm-rehua vai ei?
Tuotantoeläimistä eniten soijaa syövät broilerit ja siat. Kuningaskuluttaja kysyi lihataloilta, onko niiden myymä kotimaassa kasvatettu sian ja broilerin liha ruokittu gm-rehulla.
Snellman: Gm-rehun käyttö kielletty
Kolmesta Suomen suurimmasta lihatalosta Snellman kertoo, ettei käytä lainkaan gm-rehua sianlihan tuotannossa. Gm-rehun käyttökiellosta on tuottajien kanssa erikseen sovittu. Kotimaista broileria Snellman ei tuota.
Miksi Snellmanilla ei käytetä gm-rehua?
- Ensimmäinen syy on varmaan se, että me pyrimme tekemään niin luonnollisia tuotteita kuin mahdollista. Ja sitten toinen syy on se, että tästä koko asiasta tiedetään meidän mielestämme vielä liian vähän, toteaa myynti- ja markkinointijohtaja Peter Fagerholm.
Atria: Käytössämme olevan tiedon mukaan ei gm-rehua
Atria kertoo, että 80% sen sikakasvattajista ei käytä muuntogeenistä soijaa. Lopusta rehusta Atria ei mene takuuseen, koska asiaa ei lihatalossa ole selvitetty.
- Käytännössä sikojenkin osalta ruokinta on gm-vapaata. Ainakin niiden tilojen osalta, mitkä me pystymme tarkasti tietämään meillä ei ole tiedossa, että gm-rehua olisi käytössä, selventää Atrian lihaliiketoiminnan johtaja Matti Perälä.
Miten on mahdollista, ettei Atriassa tiedetä, syöttääkö kasvattaja sioille gm-rehua vai ei?
- Me halutaan seurata mitä gmo-rintamalla tapahtuu, kovin jyrkkää kantaa tässä kohtaa ei ole ollut syytä asiaan ottaa. Toisaalta gmo on kuluttajalle hyvin herkkä aihe, selittää Perälä tiedon puuttumista Atrialta.
Atrian broilerit siirtyivät syyskuun alussa syömään täysin gm-vapaata rehua.
HK: Todennäköisesti osa eläimistä syönyt muuntogeenistä soijaa
HK Scanin sioista ja broilereista osa on todennäköisesti syönyt muuntogeenistä soijaa.
Kuningaskuluttajan haastattelusta HK kieltäytyi, koska yrityksessä parhaillaan vasta pohditaan linjauksia asiaan.
Saarioinen: Ei tarkkaa tietoa sikakasvattajien käyttämästä rehusta
Myöskään Saarioinen ei ole selvittänyt gm-rehun käyttöä sikatuottajiensa keskuudessa, joten tarkkaa tietoa käytetystä rehusta ei ole, toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä kertoo.
Saarioisten broilerit eivät gm-rehua syö, minkä yhtiö on myös merkinnyt pakkauksiinsa. Pakkausmerkintöjä valvova Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on näillä näkymin kuitenkin kieltämässä GMO-vapaudesta kertovan merkinnän EU-lainsäädännön vastaisena.
Näin lihatalot vastasivat
| Gm-rehua broilereille? | Gm-rehua sioille? | |
|---|---|---|
| Atria | Syyskuusta 2013 alkaen ei. | Käytössä olevan tiedon mukaan ei. |
| Snellman | Ei kotimaista broilertuotantoa. | Ei |
| HK | On todennäköistä, että osa eläimistä on syönyt gm-soijaa. | On todennäköistä, että osa eläimistä on syönyt gm-soijaa. |
| Saarioinen | Ei | Ei tarkkaa tietoa. |
| Tapola | Ei kuluttajapakatuissa tuorelihoissa. | Ei kuluttajapakatuissa tuorelihoissa. |
| Pajuniemi | Ei, tuorelihatuotteet luomua. | Ei, tuorelihatuotteet luomua. |
Kyselymme koski vain kotimaista tuorelihaa. Lihajalosteissa käytetään paljon ulkomaista lihaa, ja esimerkiksi tanskalainen possu on yleensä aina syönyt gm-rehua.
Onko GMO ihmiselle ok?
Possuille gm-rehu maistuu siinä missä tavallinenkin, mutta onko siitä vaaraa ihmiselle?
Geenimuuntelun riskeistä raportoitoineita tutkimuksia Mannonen pitää tarkoitushakuisina: niissä on Mannosen mukaan raportoitu sellaisia tuloksia, joita on haluttu raportoitavaksi.
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on hyväksynyt geenimuunnellun rehun käytön turvallisena.
Snellman ei hyväksy gm-rehun käyttöä - eikö lihajalostaja luota viralliseen tietoon?
- Kyllä me luotamme viralliseen tietoon, ja luotamme myös meidän omaan näkemykseemme. Me ajattelemme niin, että varmaan olemme kymmenen vuoden päästä viisaampia tämän asian suhteen, toteaa myynti- ja markkinointijohtaja Peter Fagerholm.
Suomeen on lyhyen ajan sisällä noussut kaksi uutta rehutehdasta, joissa tuotetaan rehua gm-vapaasta soijasta: Finnproteinin tehdas on avattu Uudessakaupungissa, Atrian omistaman A-rehun uusi tuotantolaitos Ilmajoella tuottaa gm-vapaata rehua siipikarjalle.
Jos gm-rehu on niin viranomaisten kuin kasvattajienkin mielestä turvallista ja taloudellista, miksi siitä halutaan päästä eroon?
- Geenimuuntelu on varmasti tullut ruokaketjuun jäädäkseen ja kyllä tässä kohtaa pitää luottaa viranomaisiin ja tiedeyhteisöön. Ala on hyvin herkkänä kuluttajille ja seuraa kuluttajien reaktioita ja siitä syystä aiheen ympärillä ei voimakkaita kannanottoja nähdä, Atrian lihaliiketoiminnan johtaja Matti Perälä toteaa.
Gm-vapaa rehu nostaa lihan hintaa
Geenimuunneltu soija valtaa maailmanmarkkinoita ja gmo-vapaan soijan hinta nousee. Paljonko kuluttajan pitää maksaa lihasta, joka ei ole syönyt gm-rehua?
Atrian Matti Perälä arvioi, että gm-vapaan rehun käyttö nostaisi sianlihan keskimääräistä kuluttajahintaa 10-20 sentillä. Snellmanin Peter Fagerholm ennustaa gm-vapaalla rehulla kasvatetun lihan kilohintaan senttien, ei eurojen korotusta.
Terveyden lisäksi ympäristö huolettaa
Muuntogeenisten lajien leviämistä luontoon pidetään yhtenä geeniteknologian riskeistä.Hinnan ja turvallisuuden lisäksi gm-keskustelussa nousevat esiin geenimuuntelun ympäristöriskit ja eettiset kysymykset. Tutkijoiden huolenaiheina ovat olleet mm. siirrettyjen geenien leviäminen muihin eliöihin sekä muutokset eliöyhteisöjen monimuotoisuudessa. Muuntogeenisten lajien leviämistä luontoon pidetään yhtenä geeniteknologian riskeistä.
Esimerkiksi viljelykäyttöön tarkoitettu geneettisesti muunnettu kasvi voisi ympäristöön levitessään siirtää geenejä luonnonvaraisiin kasveihin. Luonnonvaraisiin kasveihin saattaisi siirtyä myös sellaisia geenejä, joiden avulla kasveista tulisi torjunta-aineita hyvin kestäviä ja siten maanviljelyn kannalta hankalia rikkakasveja. On myös epäilty, että kasveista saattaisi kehittyä myrkyllisiä tai sairauksia aiheuttavia kantoja.
Geenimuuntelun eettiset kysymykset liittyvät siihen, onko ihmisellä oikeutta muuttaa eliöiden perinnöllisiä ominaisuuksia, ja onko moraalisesti oikein hyväksyä sellaisia perinnöllisiä muutoksia, jotka eivät ole tapahtuneet luonnollisella tavalla. Geenien ja geneettisesti muunnettujen kasvien omistusoikeudet ovat myös herättäneet keskustelua, erityisesti yhdysvaltalaisen Monsanton toimet ovat olleet kritiikin kohteena.
Suhtautuminen geenimanipulointiin jää kuluttajan itsensä päätettäväksi. Samoin se, paljonko gmo-vapaasta lihasta on valmis maksamaan. Tietoa gm-rehun käytöstä tämän päätöksen tueksi ei vielä kovin helposti ole tarjolla.
Lisää asiaa sioista: MOT:n juttu Europorsaan rekkaralli.
