Hyppää pääsisältöön

Kyykäärme

Kyykäärme
Kyy. Kuva: Pentti Palmu / Yle. Kyykäärme Kuva: Pentti Palmu / Yle. kyy,käärmeet

Kyykäärme on Euroopan yleisin ja samalla Suomen ainoa luonnossa esiintyvä myrkkykäärme.

Tietolaatikko

  • Kyykäärmeen (Vipera berus) tuntomerkkinä on selän sahanteräkuvio
  • Aikuisen kyyn pituus on noin 60 -80 cm
  • Levinnyt lähes koko Suomeen pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta

Kyyn tunnistaa sahanteräkuvioinnista, jonka pohjavärinä on harmaa, siniharmaa, ruskea tai punaruskea. Vartaloltaan kyy on tanakka ja lyhythäntäinen. Sen kolmiomainen litteä pää erottuu selkeästi ohuesta kaulasta. Kyyn silmäterä on kissamaisen kapea pysty viiru.

Kyy nauttii auringosta

Kyykäärmeet ottavat keväällä ja kesällä mielellään aurinkoa ja silloin ne hakeutuvat lämpimille ja tuulettomille paikoille. Kaikki liikkeet ovat tarkkaan harkittuja, kun maakolosta tullaan takaisin päivänvaloon. Käärme voi ottaa aurinkoa pitkäksi ja leveäksi venyttäytyneenä tai rullalle kietoutuneena, näin se voi halutessaan säädellä auringon vaikutuksen sopivalle tasolle ja ohi kulkevan myyrän voi pyydystää paremmin valmiista iskuasennosta. 

Kyyn purema vaatii pikaista hoitoa

Käärmeenpurema ei ole leikin asia. Se vaatii aina lääkärissäkäynnnin ja siihen on hankittava pikaisesti kunnon lääkkeet. Jo pelkästä pureman epäilystäkin kannattaa hakeutua lääkäriin, sillä puremajälki voi poiketa perinteisestä parillisesta pistosreiästä.

Kyyn myrkky aiheuttaa purema-alueella turvotusta ja myöhemmin oksentelua ja ripulointia. Myös tajunnan häiriöitä voi esiintyä. Perinteisen kyypakkauksen hydrokortisonin avusta ei olla yhtä mieltä, mutta ei siitä ole haittaakaan todettu olevan.

Jos oireet vaativat sairaalahoitoa, potilaalle annetaan tarpeen mukaan nestehoitoa, kortisonia, antibiootteja ja käärmeseerumia. Jäykkäkouristusrokotus on myös syytä olla kunnossa.

Luonnossa liikkujan paras suoja käärmeenpuremia vastaan on kumisaapas.

Saako kyyn tappaa?

Kyy ei ole Suomessa rauhoitettu eli laki ei estä ketään tappamasta omaan pihapiiriin luikertelevaa kyytä. Yksinkertaisin tapa pitää kyyt loitommalla on ajaa heinikko lyhyeksi. Koska käärmeet eivät kuule, äänekäs käyttäytyminen on siis turhaa. Tömistelykierros pihapiirissä saattaa auttaa pitämään kyyt loitolla, sillä käärmeet aistivat maan tärähtelyn. Kyy on pohjimmiltaan arka ja tavallisesti väistää ihmistä. Sitä ei siis tarvitse tappaa, vaan kyyn voi ohjata varovasti vaikka kannelliseen ämpäriin ja viedä sopivaan ympäristöön etäälle, vähintäin viiden kilometrin päähän omasta pihapiiristä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

    Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

    Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?

  • Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

    Vappua on vietetty jo 700-luvulla Saksassa.

    Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.