Hyppää pääsisältöön

Lastenpsykiatri Janna Rantala: Jäähy

Janna Rantala
Janna Rantala Kuva: Junnu Lusa janna rantala

Tapaan kaiken aikaa hyvää tarkoittavia vanhempia, jotka istuttavat huoneen nurkassa yksivuotiastaan ”rauhoittumassa”. Ei yksivuotias osaa rauhoittua yksin! Hän oppii sen vähitellen, vanhemman sylistä kerta kerralta voimaa saaden.

Empatiakykyä lapselleen toivovat laittavat kaksivuotiaan jäähylle ”miettimään mitä tuli tehtyä”, vaikka hänen syy-seuraussuhteiden tajunsa on vielä kehittymättä. Hän oppii sen vuosien mittaan, kun vanhemmat rauhallisesti selittävät tapahtumaketjuja ja toisten ihmisten reaktioita, pysyen empaattisina myös lapsensa näkemykselle.

Puhumattakaan kolmevuotiaista, jotka lusivat ikävuosien perusteella asetetun kolmen minuutin kakkunsa pamautettuaan jotakuta päähän. Sosiaalisia taitoja ei opi eristyksessä, vaikka vanhemmat siihen vastuullisesti pyrkivätkin.

Neljävuotias ymmärtää jo takuulla jotain jäähystä: eristämisen häpeän. Ei häntä hämää, vaikka sitä kutsuttaisiin Rauhoittumistilaksi tai Pohdintapalliksi.

Jäähyn idea on hyvä yksinkertaisten sääntöjen maailmassa, kuten jääkiekossa. Väärästä teosta rangaistaan. Kärsinyt osapuoli saa etua. Valtasuhdekin on selvä; vain tuomari voi määrätä pelaajan jäähylle.

elämässä syy-seuraussuhteet ovat harvoin niin yksinkertaisia, että olisi perusteltua rangaista yhtä ihmistä
Muussa elämässä syy-seuraussuhteet ovat harvoin niin yksinkertaisia, että olisi perusteltua rangaista yhtä ihmistä. Sillä siitähän Jäähyssä on kyse: siirretään sopimattomaksi katsotun vuorovaikutustilanteen häpeä yhden osallistujan harteille.

Siksi en kannata Jäähyä. Tai tarkemmin sanoen: en kannata Yksisuuntaisen Jäähyn käyttöä.

Yksisuuntaisessa Jäähyssä vain aikuinen saa määrätä lapselle Jäähyn. Meidän perheessä tämä ei toimi, koska myös aikuiset rikkovat joskus sääntöjä ja kohteliaita tapoja, ärsyttävät toisia, vievät lelun kädestä ja kiukuttelevat turhista. Siksipä käytössämme on Lentävä Jäähy, jonka kuka tahansa voi määrätä toisilleen tai itselleen. Se on paljon reilumpaa.

1) Jäähy, jonka vanhemmat määräävät itselleen. Alkaa yleensä äänimerkillä, jota kutsutaan tiuskimiseksi. Määrään itseni lajittelemaan pyykkiä jäähtyäkseni. Mies määrää itsensä lenkille. Kun nyppii tosissaan, määräämme vapaaillan kaupungilla.

2) Jäähy, jonka lapset määräävät vanhemmille.  Alkaa äänimerkillä, jota kutsutaan kiukutteluksi. Meillä on leikit kesken, älä häiritse! Et sä mua määrää!

3) Jäähy, jonka lapset määräävät toisilleen. Alkaa riidaksi kutsutulla äänimerkillä. Et saa tulla mun huoneeseen! En leiki sun kanssa!

4) Jäähy, jonka lapset määräävät itselleen. Kutsumme äänimerkkiä itkuksi. Edeltävää toimintaa kutsumme riehumiseksi. Jäähyn toteutus vaatii aikuisen läsnäolon: Luetaas välillä joku kiva kirja.

5) Jäähy, jonka vanhemmat määräävät lapsilleen. Alkaa kuoroitkusta. No niin, otetaas rauhassa. Ketkä kaikki kokivat vääryyttä? Tulkaa lohdutukselle.

6) Ryhmäjäähy, jonka kuka tahansa voi määrätä kaikille. Alkaa kakofoniasta, kun jokainen perheen jäsen itkee, huutaa tai puhisee.  Hulluksihan tässä tulee, nyt kyllä osa lähtee puistoon ja loput kirjastoon.

Lapset eivät sitä tiedä, mutta on vielä jäähy, jonka vanhemmat määräävät toisilleen. Kulta, ei tänään.

Linkit:

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua