Hyppää pääsisältöön

Modernissa yhteiskunnassa jokainen on riippuvainen muista

Länsimaisen yhteiskunnan kehitystä leimaa kaksijakoisuus: samalla kun ihminen on voinut yksilöityä yhä pidemmälle, on hänen riippuvuutensa muista kasvanut. Modernissa yhteiskunnassa yhdeksi tärkeimmistä asioista nousee luottamus, sillä yksilön hyvinvointi on yhtä aikaa omissa sekä täysin ventovieraiden käsissä.

Muutoksen sosiologia -sarjassa tarkasteltiin ihmistä muuttuvan yhteiskunnan ja kulttuurin keskellä. Päättymätön kertomus -jaksossa pureuduttiin yksilön riippuvuuteen erilaisista talouden, teknologian ja tiedotuksen verkostoista. Samalla pohdittiin miten selvitä jatkuvan muutoksen ja epäilyn kanssa.

Modernin yhteiskunnan todellisuutta ja suhteita määrittävät keskeisesti tuotanto ja talous. Markkinat ovat monipuolistuneet ja ihmiset erikoistuneet, mikä on johtanut valinnanmahdollisuuksien lisääntymiseen, mutta myös siihen että tarpeiden tyydytys on yhä enemmän riippuvainen muista. Peruna ei nousekaan oman tilan tai kylän maasta vaan ostetaan kaupasta. Ja perunan ilmestyminen kauppaan vaatii lukuisten ihmisten ja organisaatioiden yhteistyötä, joka yhä useammin on myös globaalia. Lenkkitossujen päätyminen suomalaisen lenkkeilijän jalkaan on tuhansia ihmisiä vaativa prosessi, johon liittyvät ulkomaiset tehtaat, kuljetusyhtiöt, maahantuontiyritykset, ja myymälät. Ja voidakseen hankkia tarvitsemansa, ihminen on riippuvainen rahasta. Saadakseen rahaa ihminen myy aikaansa ja osaamistaan muille.

Arkemme sujuvuus on yhä enemmän tuntemattomien ihmisten varassa. Pelkkä työmatkan onnistuminen aamulla, vaatii sen, että tiet on rakennettu ja huollettu ja teollisuus jossain päin maailmaa tuottanut kulkuvälineitä. Aineellisen riippuvaisuuden lisäksi olemme riippuvaisia muiden ammattitaidosta ja moraalista. Luovutamme henkemme päivittäin eri ammattilaisten käsiin, junan kuljettajista ravintolakokkeihin.

Yhteiskunta on alati muuttuva ja sitä voisi verrata ennemminkin muuttuvaan kertomukseen, kuin pysyvään totuuteen. Ihmisen tavalle hahmottaa maailmaa on kuitenkin tyypillistä, että jo yhdessä sukupolvessa jokin asia luonnollistuu. Kun tietyt yhteiskunnalliset olot kestävät muutaman vuosikymmenen, ihmiset ryhtyvät pitämään niitä itsestäänselvyytenä. Jatkuvaa kyseenalaistusta ja epävarmuutta välttääkseen ihminen sopeutuu ja suhtautuu johonkin kulttuurin luomaan kuin se olisi luonnollinen fakta.

Professori Pertti Alasuutari toteaa, että suhtaudumme todellisuuteen kuin se olisi luontoa, vaikka oikeasti ihminen elää käsitteiden, käyttäytymissääntöjen ja tottumusten keskellä, jotka alati muuttuvat. Elämme sosiaalisten sopimusten viidakossa, jossa yhtenä aikana paheksuttu ja kielletty asia muuttuu itsestäänselvyydeksi. Ulkoapäin kuten uskonnon kautta annettujen moraali- ja käyttäytymissääntöjen vähetessä yhä tärkeämmäksi muodostuu kunkin ihmisen henkilökohtainen moraali ja arvot. Millaiseksi muodostuvat vapaan yhteiskunnan vapaasti muotoutuvat arvot? Määrittääkö markkinatalous tulevaisuuden arvot vai nouseeko sen rinnalle yhtä vahvoja inhimillisempiä arvoja?

Teksti: Heidi Sommar

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto