Hyppää pääsisältöön

Ragnar Nordström – kulissien takainen isänmaallinen vaikuttaja

Ragnar Nordström (189–1982) oli elinaikanaan maamme merkittävimpiä liikemiehiä, joka vaikutti monella tapaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä AKS:n jäsen ja Lapuan liikkeen tukija sekä Valtiollisen poliisin etsimä liikemies oli myös valtiojohdon epävirallinen neuvonantaja oli kyse sitten toisen maailmansodan aikaisista sotatoimista tai vaikkapa noottikriisistä.

Loviisassa syntynyt Ragnar Nordström koki elämänsä aikana monet Suomen historian merkittävät vaiheet. Nordström oli paitsi laivanvarustaja ja merkittävä teollisuusmies mutta myös suursijoittaja. Hän omisti parhaimmillaan vakuutusyhtiö Fennia-Patrian osake-enemmistön, hän oli Enso-Gutzeitin suurin yksityinen osakkeenomistaja ja Kansallis-Osake-Pankin kolmanneksi suurin osakas.

Jääkäri Nordström valkoisen ja suuren Suomen puolesta

Sotilaskoulutuksen Nordström sai jääkäripataljoonassa Saksassa. Taistelukokemusta hän hankki jo nuorena miehenä osallistuttuaan valkoisten puolella sisällissotaan. Jääkäriluutnantti Nordströmistä tehtiin komppanianpäällikkö ja hänet lähetettiin Tampereen taisteluihin. Sotiminen loppui jääkäriluutnantilta lyhyeen, sillä Lempäälässä Nordström haavoittui vakavasti, mutta selvisi hengissä kuin ihmeen kautta menettäen kuitenkin oikean käsivartensa.

Vakava haavoittuminen päätti Nordströmin osalta sisällissodan, mutta sotiminen ei siihen päättynyt. Karjalaa rakastavana hän halusi koko Karjalan osaksi Suomea. Nordström oli yksi niin sanotuista Aunuksen retkeläisistä, joiden tavoitteena oli yhdistää Karjala kolmen kannaksen alueelta Suomeen. Suur-Suomen muodostaminen ei onnistunut, sillä valtio ei lunastanut lupaustaan miehittää retkeläisten valloittamat alueet. Turhautuneena vallitsevaan tilanteeseen retkeläiset jättivät sotatantereen.

Liikemies isänmaan asiallaRagnar Nordström päätti ottaa Aunuksen jälkeen uuden päämäärän. Hän aikoi hankkia varoja niin paljon, että saattoi niiden turvin tehdä jotain isänmaan hyväksi. Liiketoimet sujuivatkin Nordströmiltä paremmin kuin sotiminen. Hänellä oli toimintaa Hangosta Petsamoon sekä Pohjanmaalta Itä-Karjalaan. Hänen liiketoimintansa ulottuivat jopa Islannin kalavesille.

Nordström kykeni varallisuutensa avulla tukemaan myös niitä tahoja, jotka hänen mielestään toimivat isänmaan edun nimissä. Kommunismin vankkumaton vastustaja tuki myös ulkomaisia tahoja näiden pyrkiessä eroon kommunistisesta vallasta. Näin tapahtui muun muassa Ukrainassa, jonka itsenäisyyspyrkimyksiä Nordströn tuki rahallisesti. Hän oli myös AKS:n jäsen, joka tuki avokätisesti Lapuan liikettä. Ja kun Lapuan liikkeen organisoima Mäntsälän kapina kukistettiin ja sen johtohahmot joutuivat vankilaan, Nordström tuki yhä heitä.

Nordströmin ennen talvisotaa Torniosta, läheltä Ruotsin rajaa hankkima Ainola-niminen erämaakartano toimi sodan aikana eräänlaisena pohjoisrintaman päämajana. Sillä kun kävi ilmi, että heikosti varustautuneet Lapin puolustajat eivät kykene estämään vihollisen etenemistä Sallan kautta Rovaniemelle, Nordström lähti ostamaan aseita Tukholmasta. Aseita ei kuitenkaan voitu noin vain luovuttaa Suomelle, sillä siihen olisi tarvittu Ruotsin valtiopäivien lupa. Nordström vakuutti ruotsalaiset asekauppojen välttämättömyydestä ja toi mukanaan 2000 kivääriä, 100 kevyttä konekivääriä ja kahdeksan panssarintorjuntatykkiä, jotka saatiin toimitettua rintamalle parissa viikossa. Näiden ansiosta Neuvostoliiton hyökkäys torjuttiin, ja neuvostojoukot perääntyivät.

Nordström ajoi voimakkaasti Suomea taistelemaan Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. Saksa tarvitsi Petsamon nikkeliä sekä kauttakulkusopimuksen pohjoiseen Neuvostoliittoa vastaan tehtävää hyökkäystä varten. Suomi saisi aseita ja mahdollisuuden saada menetetyt alueet korkojen kera. Nordström neuvotteli Saksan korkeimpaan johtoon kuuluvien kanssa. Hänen läheisistä suhteistaan saksalaiseen sodanjohtoon kertonee myös se, että hän oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka saivat tietää Barbarossa-suunnitelmasta.

Saksasta saatiinkin aseita jo vuoden 1940 syyskuussa ja aselastia Vaasassa oli vastaanottomassa myös Nordström. Mutta jatkosodan kulku aiheutti Nordströmille pettymyksen jo elokuussa 1941, kun ilmeni, että päämajan linjauksen mukaan aseveli Saksa sai hoitaa Pietarin valloituksen ja sivustajakatsoja Suomi vain poimisi mahdolliset hedelmät.

Nordström oli myös aselepoa vastaan. Hänen mielestään armeija olisi hyvin voinut jatkaa taistelua ainakin kevääseen asti. Muita vaivasi kuitenkin jo sotaväsymys.

Poliittinen maanpakolainen

Sodan jälkeen Nordströmin oli lähdettävä poliittiseen maanpakoon Ruotsiin, kun Valtiollinen poliisi (Valpo) olisi halunnut kuulustella häntä kommunismin vastaisen toiminnan, saksalaisyhteyksien ja asekätkennän tähden. Nordström osti talon Tukholmasta, mutta ei saanut rauhaa sielläkään Valpolta, joka yhä valvoi hänen toimiaan. Eikä se ollut mikään ihme, sillä Nordströmin luona vieraili Valpon vainoamia suomalaisia ja neuvostomiehitystä pakoon lähteneitä virolaisia.

Maanpaosta kotiin Loviisaan Nordström palasi jouluksi 1948, sillä Valpo oli päätetty lakkauttaa vuoden loppuun mennessä. Mutta sen etsivät jahtasivat Nordströmiä loppuun asti.

Hyväntekijä Nordström

Karjalaa rakastava Nordströmiä pidettiin hyvin isänmaallisena miehenä, joka oli sekä uskonnollinen että raitiusmies. Vaikka hänet toisaalta tunnettiin karskina miehenä, hän oli myös hyväntekijä. Esimerkkinä tästä on Loviisaan hänen lahjoituksenaan rakennettu asevelikylä, johon asutettiin rintamalta palanneita invalidisoituneita miehiä ja perheellisiä sotaleskiä. Nordström tuki muutoinkin perheitä ja erityisesti lapsia. 1950-luvulla Loviisassa kulki niin sanottuja Nordströmin joulupukkeja, jotka jakoivat lahjoja köyhimpien perheiden lapsille.

Taloudellinen isku sodan jälkeen
Sota toi taloudellisia menetyksiä. Nordström menetti muun muassa kolmetoista laivaa ja kalanjalostustehtaansa, mutta kovemman iskun yhtymälle toi 1950-luku, jolloin ylitarjonnasta johtuen meriliikenteen rahdit laskivat. Lisäksi Nordströmin yhtymällä oli liikaa valuuttalainaa. Kenties kovin isku tuli, kun Suomen Pankki päätti korottaa valuuttakursseja 39 prosenttia.

Tieto devavaaltiosta tuli Nordströmille suoraan Suomen Pankista muutamia päiviä ennen toimenpidettä. Nordströmilla olisi ollut aikaa muuttaa ulkomaiset lainat kotimaisiksi ja näin pelastaa yhtymänsä taloudellinen tila. Nordström kieltäytyi tästä. Pojalleen hän perusteli asiaa siten, että hän ei voisi käyttää luottamuksellista tietoa omaksi edukseen. Siitäkin huolimatta, että taloudelliset vaikeudet olivat devalvaation jälkeen hyvin suuret.

Nordströmin vaikutusvalta kulissien takaisena vaikuttajana säilyi pitkään. Esimerkiksi presidentti Kekkonen oli tuttu näky Loviisassa, jossa hän kävi kuulostelemassa Nordströmin näkemyksiä muun muassa noottikriisin aikana 60-luvun alussa.

Vaikutusvalta ja ihmisten Nordströmiä kohtaan tuntema kiitollisuus alkoivat tämän harmaan eminenssin elämän loppuaikoina muodostua jopa rasitteeksi. Martti Ragnar Nordströmin mukaan isän lähes pakkomielteinen tiedustelu siitä, mitä mieltä hänestä kulloinkin oltiin, johti lopulta myös taloudellisen onnen kääntymiseen.

"Hän sortui ottamaan ihmisten kiitollisuutta vastaan ja siinä vaiheessa hänen käsissään kulta alkoi muuttua mullaksi", toteaa Martti Ragnar Nordström.

Arvo Tuomisen dokumentissa Ragnar Nordströmin lapset muistelevat isäänsä ja tapahtumia, jotka vaikuttivat myös heidän elämäänsä.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto