Hyppää pääsisältöön

Ragnar Nordström – kulissien takainen isänmaallinen vaikuttaja

Ragnar Nordström (189–1982) oli elinaikanaan maamme merkittävimpiä liikemiehiä, joka vaikutti monella tapaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä AKS:n jäsen ja Lapuan liikkeen tukija sekä Valtiollisen poliisin etsimä liikemies oli myös valtiojohdon epävirallinen neuvonantaja oli kyse sitten toisen maailmansodan aikaisista sotatoimista tai vaikkapa noottikriisistä.

Loviisassa syntynyt Ragnar Nordström koki elämänsä aikana monet Suomen historian merkittävät vaiheet. Nordström oli paitsi laivanvarustaja ja merkittävä teollisuusmies mutta myös suursijoittaja. Hän omisti parhaimmillaan vakuutusyhtiö Fennia-Patrian osake-enemmistön, hän oli Enso-Gutzeitin suurin yksityinen osakkeenomistaja ja Kansallis-Osake-Pankin kolmanneksi suurin osakas.

Jääkäri Nordström valkoisen ja suuren Suomen puolesta

Sotilaskoulutuksen Nordström sai jääkäripataljoonassa Saksassa. Taistelukokemusta hän hankki jo nuorena miehenä osallistuttuaan valkoisten puolella sisällissotaan. Jääkäriluutnantti Nordströmistä tehtiin komppanianpäällikkö ja hänet lähetettiin Tampereen taisteluihin. Sotiminen loppui jääkäriluutnantilta lyhyeen, sillä Lempäälässä Nordström haavoittui vakavasti, mutta selvisi hengissä kuin ihmeen kautta menettäen kuitenkin oikean käsivartensa.

Vakava haavoittuminen päätti Nordströmin osalta sisällissodan, mutta sotiminen ei siihen päättynyt. Karjalaa rakastavana hän halusi koko Karjalan osaksi Suomea. Nordström oli yksi niin sanotuista Aunuksen retkeläisistä, joiden tavoitteena oli yhdistää Karjala kolmen kannaksen alueelta Suomeen. Suur-Suomen muodostaminen ei onnistunut, sillä valtio ei lunastanut lupaustaan miehittää retkeläisten valloittamat alueet. Turhautuneena vallitsevaan tilanteeseen retkeläiset jättivät sotatantereen.

Liikemies isänmaan asiallaRagnar Nordström päätti ottaa Aunuksen jälkeen uuden päämäärän. Hän aikoi hankkia varoja niin paljon, että saattoi niiden turvin tehdä jotain isänmaan hyväksi. Liiketoimet sujuivatkin Nordströmiltä paremmin kuin sotiminen. Hänellä oli toimintaa Hangosta Petsamoon sekä Pohjanmaalta Itä-Karjalaan. Hänen liiketoimintansa ulottuivat jopa Islannin kalavesille.

Nordström kykeni varallisuutensa avulla tukemaan myös niitä tahoja, jotka hänen mielestään toimivat isänmaan edun nimissä. Kommunismin vankkumaton vastustaja tuki myös ulkomaisia tahoja näiden pyrkiessä eroon kommunistisesta vallasta. Näin tapahtui muun muassa Ukrainassa, jonka itsenäisyyspyrkimyksiä Nordströn tuki rahallisesti. Hän oli myös AKS:n jäsen, joka tuki avokätisesti Lapuan liikettä. Ja kun Lapuan liikkeen organisoima Mäntsälän kapina kukistettiin ja sen johtohahmot joutuivat vankilaan, Nordström tuki yhä heitä.

Nordströmin ennen talvisotaa Torniosta, läheltä Ruotsin rajaa hankkima Ainola-niminen erämaakartano toimi sodan aikana eräänlaisena pohjoisrintaman päämajana. Sillä kun kävi ilmi, että heikosti varustautuneet Lapin puolustajat eivät kykene estämään vihollisen etenemistä Sallan kautta Rovaniemelle, Nordström lähti ostamaan aseita Tukholmasta. Aseita ei kuitenkaan voitu noin vain luovuttaa Suomelle, sillä siihen olisi tarvittu Ruotsin valtiopäivien lupa. Nordström vakuutti ruotsalaiset asekauppojen välttämättömyydestä ja toi mukanaan 2000 kivääriä, 100 kevyttä konekivääriä ja kahdeksan panssarintorjuntatykkiä, jotka saatiin toimitettua rintamalle parissa viikossa. Näiden ansiosta Neuvostoliiton hyökkäys torjuttiin, ja neuvostojoukot perääntyivät.

Nordström ajoi voimakkaasti Suomea taistelemaan Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. Saksa tarvitsi Petsamon nikkeliä sekä kauttakulkusopimuksen pohjoiseen Neuvostoliittoa vastaan tehtävää hyökkäystä varten. Suomi saisi aseita ja mahdollisuuden saada menetetyt alueet korkojen kera. Nordström neuvotteli Saksan korkeimpaan johtoon kuuluvien kanssa. Hänen läheisistä suhteistaan saksalaiseen sodanjohtoon kertonee myös se, että hän oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka saivat tietää Barbarossa-suunnitelmasta.

Saksasta saatiinkin aseita jo vuoden 1940 syyskuussa ja aselastia Vaasassa oli vastaanottomassa myös Nordström. Mutta jatkosodan kulku aiheutti Nordströmille pettymyksen jo elokuussa 1941, kun ilmeni, että päämajan linjauksen mukaan aseveli Saksa sai hoitaa Pietarin valloituksen ja sivustajakatsoja Suomi vain poimisi mahdolliset hedelmät.

Nordström oli myös aselepoa vastaan. Hänen mielestään armeija olisi hyvin voinut jatkaa taistelua ainakin kevääseen asti. Muita vaivasi kuitenkin jo sotaväsymys.

Poliittinen maanpakolainen

Sodan jälkeen Nordströmin oli lähdettävä poliittiseen maanpakoon Ruotsiin, kun Valtiollinen poliisi (Valpo) olisi halunnut kuulustella häntä kommunismin vastaisen toiminnan, saksalaisyhteyksien ja asekätkennän tähden. Nordström osti talon Tukholmasta, mutta ei saanut rauhaa sielläkään Valpolta, joka yhä valvoi hänen toimiaan. Eikä se ollut mikään ihme, sillä Nordströmin luona vieraili Valpon vainoamia suomalaisia ja neuvostomiehitystä pakoon lähteneitä virolaisia.

Maanpaosta kotiin Loviisaan Nordström palasi jouluksi 1948, sillä Valpo oli päätetty lakkauttaa vuoden loppuun mennessä. Mutta sen etsivät jahtasivat Nordströmiä loppuun asti.

Hyväntekijä Nordström

Karjalaa rakastava Nordströmiä pidettiin hyvin isänmaallisena miehenä, joka oli sekä uskonnollinen että raitiusmies. Vaikka hänet toisaalta tunnettiin karskina miehenä, hän oli myös hyväntekijä. Esimerkkinä tästä on Loviisaan hänen lahjoituksenaan rakennettu asevelikylä, johon asutettiin rintamalta palanneita invalidisoituneita miehiä ja perheellisiä sotaleskiä. Nordström tuki muutoinkin perheitä ja erityisesti lapsia. 1950-luvulla Loviisassa kulki niin sanottuja Nordströmin joulupukkeja, jotka jakoivat lahjoja köyhimpien perheiden lapsille.

Taloudellinen isku sodan jälkeen
Sota toi taloudellisia menetyksiä. Nordström menetti muun muassa kolmetoista laivaa ja kalanjalostustehtaansa, mutta kovemman iskun yhtymälle toi 1950-luku, jolloin ylitarjonnasta johtuen meriliikenteen rahdit laskivat. Lisäksi Nordströmin yhtymällä oli liikaa valuuttalainaa. Kenties kovin isku tuli, kun Suomen Pankki päätti korottaa valuuttakursseja 39 prosenttia.

Tieto devavaaltiosta tuli Nordströmille suoraan Suomen Pankista muutamia päiviä ennen toimenpidettä. Nordströmilla olisi ollut aikaa muuttaa ulkomaiset lainat kotimaisiksi ja näin pelastaa yhtymänsä taloudellinen tila. Nordström kieltäytyi tästä. Pojalleen hän perusteli asiaa siten, että hän ei voisi käyttää luottamuksellista tietoa omaksi edukseen. Siitäkin huolimatta, että taloudelliset vaikeudet olivat devalvaation jälkeen hyvin suuret.

Nordströmin vaikutusvalta kulissien takaisena vaikuttajana säilyi pitkään. Esimerkiksi presidentti Kekkonen oli tuttu näky Loviisassa, jossa hän kävi kuulostelemassa Nordströmin näkemyksiä muun muassa noottikriisin aikana 60-luvun alussa.

Vaikutusvalta ja ihmisten Nordströmiä kohtaan tuntema kiitollisuus alkoivat tämän harmaan eminenssin elämän loppuaikoina muodostua jopa rasitteeksi. Martti Ragnar Nordströmin mukaan isän lähes pakkomielteinen tiedustelu siitä, mitä mieltä hänestä kulloinkin oltiin, johti lopulta myös taloudellisen onnen kääntymiseen.

"Hän sortui ottamaan ihmisten kiitollisuutta vastaan ja siinä vaiheessa hänen käsissään kulta alkoi muuttua mullaksi", toteaa Martti Ragnar Nordström.

Arvo Tuomisen dokumentissa Ragnar Nordströmin lapset muistelevat isäänsä ja tapahtumia, jotka vaikuttivat myös heidän elämäänsä.

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.