Hyppää pääsisältöön

Ragnar Nordström – kulissien takainen isänmaallinen vaikuttaja

Ragnar Nordström (189–1982) oli elinaikanaan maamme merkittävimpiä liikemiehiä, joka vaikutti monella tapaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä AKS:n jäsen ja Lapuan liikkeen tukija sekä Valtiollisen poliisin etsimä liikemies oli myös valtiojohdon epävirallinen neuvonantaja oli kyse sitten toisen maailmansodan aikaisista sotatoimista tai vaikkapa noottikriisistä.

Loviisassa syntynyt Ragnar Nordström koki elämänsä aikana monet Suomen historian merkittävät vaiheet. Nordström oli paitsi laivanvarustaja ja merkittävä teollisuusmies mutta myös suursijoittaja. Hän omisti parhaimmillaan vakuutusyhtiö Fennia-Patrian osake-enemmistön, hän oli Enso-Gutzeitin suurin yksityinen osakkeenomistaja ja Kansallis-Osake-Pankin kolmanneksi suurin osakas.

Jääkäri Nordström valkoisen ja suuren Suomen puolesta

Sotilaskoulutuksen Nordström sai jääkäripataljoonassa Saksassa. Taistelukokemusta hän hankki jo nuorena miehenä osallistuttuaan valkoisten puolella sisällissotaan. Jääkäriluutnantti Nordströmistä tehtiin komppanianpäällikkö ja hänet lähetettiin Tampereen taisteluihin. Sotiminen loppui jääkäriluutnantilta lyhyeen, sillä Lempäälässä Nordström haavoittui vakavasti, mutta selvisi hengissä kuin ihmeen kautta menettäen kuitenkin oikean käsivartensa.

Vakava haavoittuminen päätti Nordströmin osalta sisällissodan, mutta sotiminen ei siihen päättynyt. Karjalaa rakastavana hän halusi koko Karjalan osaksi Suomea. Nordström oli yksi niin sanotuista Aunuksen retkeläisistä, joiden tavoitteena oli yhdistää Karjala kolmen kannaksen alueelta Suomeen. Suur-Suomen muodostaminen ei onnistunut, sillä valtio ei lunastanut lupaustaan miehittää retkeläisten valloittamat alueet. Turhautuneena vallitsevaan tilanteeseen retkeläiset jättivät sotatantereen.

Liikemies isänmaan asiallaRagnar Nordström päätti ottaa Aunuksen jälkeen uuden päämäärän. Hän aikoi hankkia varoja niin paljon, että saattoi niiden turvin tehdä jotain isänmaan hyväksi. Liiketoimet sujuivatkin Nordströmiltä paremmin kuin sotiminen. Hänellä oli toimintaa Hangosta Petsamoon sekä Pohjanmaalta Itä-Karjalaan. Hänen liiketoimintansa ulottuivat jopa Islannin kalavesille.

Nordström kykeni varallisuutensa avulla tukemaan myös niitä tahoja, jotka hänen mielestään toimivat isänmaan edun nimissä. Kommunismin vankkumaton vastustaja tuki myös ulkomaisia tahoja näiden pyrkiessä eroon kommunistisesta vallasta. Näin tapahtui muun muassa Ukrainassa, jonka itsenäisyyspyrkimyksiä Nordströn tuki rahallisesti. Hän oli myös AKS:n jäsen, joka tuki avokätisesti Lapuan liikettä. Ja kun Lapuan liikkeen organisoima Mäntsälän kapina kukistettiin ja sen johtohahmot joutuivat vankilaan, Nordström tuki yhä heitä.

Nordströmin ennen talvisotaa Torniosta, läheltä Ruotsin rajaa hankkima Ainola-niminen erämaakartano toimi sodan aikana eräänlaisena pohjoisrintaman päämajana. Sillä kun kävi ilmi, että heikosti varustautuneet Lapin puolustajat eivät kykene estämään vihollisen etenemistä Sallan kautta Rovaniemelle, Nordström lähti ostamaan aseita Tukholmasta. Aseita ei kuitenkaan voitu noin vain luovuttaa Suomelle, sillä siihen olisi tarvittu Ruotsin valtiopäivien lupa. Nordström vakuutti ruotsalaiset asekauppojen välttämättömyydestä ja toi mukanaan 2000 kivääriä, 100 kevyttä konekivääriä ja kahdeksan panssarintorjuntatykkiä, jotka saatiin toimitettua rintamalle parissa viikossa. Näiden ansiosta Neuvostoliiton hyökkäys torjuttiin, ja neuvostojoukot perääntyivät.

Nordström ajoi voimakkaasti Suomea taistelemaan Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. Saksa tarvitsi Petsamon nikkeliä sekä kauttakulkusopimuksen pohjoiseen Neuvostoliittoa vastaan tehtävää hyökkäystä varten. Suomi saisi aseita ja mahdollisuuden saada menetetyt alueet korkojen kera. Nordström neuvotteli Saksan korkeimpaan johtoon kuuluvien kanssa. Hänen läheisistä suhteistaan saksalaiseen sodanjohtoon kertonee myös se, että hän oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka saivat tietää Barbarossa-suunnitelmasta.

Saksasta saatiinkin aseita jo vuoden 1940 syyskuussa ja aselastia Vaasassa oli vastaanottomassa myös Nordström. Mutta jatkosodan kulku aiheutti Nordströmille pettymyksen jo elokuussa 1941, kun ilmeni, että päämajan linjauksen mukaan aseveli Saksa sai hoitaa Pietarin valloituksen ja sivustajakatsoja Suomi vain poimisi mahdolliset hedelmät.

Nordström oli myös aselepoa vastaan. Hänen mielestään armeija olisi hyvin voinut jatkaa taistelua ainakin kevääseen asti. Muita vaivasi kuitenkin jo sotaväsymys.

Poliittinen maanpakolainen

Sodan jälkeen Nordströmin oli lähdettävä poliittiseen maanpakoon Ruotsiin, kun Valtiollinen poliisi (Valpo) olisi halunnut kuulustella häntä kommunismin vastaisen toiminnan, saksalaisyhteyksien ja asekätkennän tähden. Nordström osti talon Tukholmasta, mutta ei saanut rauhaa sielläkään Valpolta, joka yhä valvoi hänen toimiaan. Eikä se ollut mikään ihme, sillä Nordströmin luona vieraili Valpon vainoamia suomalaisia ja neuvostomiehitystä pakoon lähteneitä virolaisia.

Maanpaosta kotiin Loviisaan Nordström palasi jouluksi 1948, sillä Valpo oli päätetty lakkauttaa vuoden loppuun mennessä. Mutta sen etsivät jahtasivat Nordströmiä loppuun asti.

Hyväntekijä Nordström

Karjalaa rakastava Nordströmiä pidettiin hyvin isänmaallisena miehenä, joka oli sekä uskonnollinen että raitiusmies. Vaikka hänet toisaalta tunnettiin karskina miehenä, hän oli myös hyväntekijä. Esimerkkinä tästä on Loviisaan hänen lahjoituksenaan rakennettu asevelikylä, johon asutettiin rintamalta palanneita invalidisoituneita miehiä ja perheellisiä sotaleskiä. Nordström tuki muutoinkin perheitä ja erityisesti lapsia. 1950-luvulla Loviisassa kulki niin sanottuja Nordströmin joulupukkeja, jotka jakoivat lahjoja köyhimpien perheiden lapsille.

Taloudellinen isku sodan jälkeen
Sota toi taloudellisia menetyksiä. Nordström menetti muun muassa kolmetoista laivaa ja kalanjalostustehtaansa, mutta kovemman iskun yhtymälle toi 1950-luku, jolloin ylitarjonnasta johtuen meriliikenteen rahdit laskivat. Lisäksi Nordströmin yhtymällä oli liikaa valuuttalainaa. Kenties kovin isku tuli, kun Suomen Pankki päätti korottaa valuuttakursseja 39 prosenttia.

Tieto devavaaltiosta tuli Nordströmille suoraan Suomen Pankista muutamia päiviä ennen toimenpidettä. Nordströmilla olisi ollut aikaa muuttaa ulkomaiset lainat kotimaisiksi ja näin pelastaa yhtymänsä taloudellinen tila. Nordström kieltäytyi tästä. Pojalleen hän perusteli asiaa siten, että hän ei voisi käyttää luottamuksellista tietoa omaksi edukseen. Siitäkin huolimatta, että taloudelliset vaikeudet olivat devalvaation jälkeen hyvin suuret.

Nordströmin vaikutusvalta kulissien takaisena vaikuttajana säilyi pitkään. Esimerkiksi presidentti Kekkonen oli tuttu näky Loviisassa, jossa hän kävi kuulostelemassa Nordströmin näkemyksiä muun muassa noottikriisin aikana 60-luvun alussa.

Vaikutusvalta ja ihmisten Nordströmiä kohtaan tuntema kiitollisuus alkoivat tämän harmaan eminenssin elämän loppuaikoina muodostua jopa rasitteeksi. Martti Ragnar Nordströmin mukaan isän lähes pakkomielteinen tiedustelu siitä, mitä mieltä hänestä kulloinkin oltiin, johti lopulta myös taloudellisen onnen kääntymiseen.

"Hän sortui ottamaan ihmisten kiitollisuutta vastaan ja siinä vaiheessa hänen käsissään kulta alkoi muuttua mullaksi", toteaa Martti Ragnar Nordström.

Arvo Tuomisen dokumentissa Ragnar Nordströmin lapset muistelevat isäänsä ja tapahtumia, jotka vaikuttivat myös heidän elämäänsä.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?