Hyppää pääsisältöön

Ragnar Nordström – kulissien takainen isänmaallinen vaikuttaja

Ragnar Nordström (189–1982) oli elinaikanaan maamme merkittävimpiä liikemiehiä, joka vaikutti monella tapaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä AKS:n jäsen ja Lapuan liikkeen tukija sekä Valtiollisen poliisin etsimä liikemies oli myös valtiojohdon epävirallinen neuvonantaja oli kyse sitten toisen maailmansodan aikaisista sotatoimista tai vaikkapa noottikriisistä.

Loviisassa syntynyt Ragnar Nordström koki elämänsä aikana monet Suomen historian merkittävät vaiheet. Nordström oli paitsi laivanvarustaja ja merkittävä teollisuusmies mutta myös suursijoittaja. Hän omisti parhaimmillaan vakuutusyhtiö Fennia-Patrian osake-enemmistön, hän oli Enso-Gutzeitin suurin yksityinen osakkeenomistaja ja Kansallis-Osake-Pankin kolmanneksi suurin osakas.

Jääkäri Nordström valkoisen ja suuren Suomen puolesta

Sotilaskoulutuksen Nordström sai jääkäripataljoonassa Saksassa. Taistelukokemusta hän hankki jo nuorena miehenä osallistuttuaan valkoisten puolella sisällissotaan. Jääkäriluutnantti Nordströmistä tehtiin komppanianpäällikkö ja hänet lähetettiin Tampereen taisteluihin. Sotiminen loppui jääkäriluutnantilta lyhyeen, sillä Lempäälässä Nordström haavoittui vakavasti, mutta selvisi hengissä kuin ihmeen kautta menettäen kuitenkin oikean käsivartensa.

Vakava haavoittuminen päätti Nordströmin osalta sisällissodan, mutta sotiminen ei siihen päättynyt. Karjalaa rakastavana hän halusi koko Karjalan osaksi Suomea. Nordström oli yksi niin sanotuista Aunuksen retkeläisistä, joiden tavoitteena oli yhdistää Karjala kolmen kannaksen alueelta Suomeen. Suur-Suomen muodostaminen ei onnistunut, sillä valtio ei lunastanut lupaustaan miehittää retkeläisten valloittamat alueet. Turhautuneena vallitsevaan tilanteeseen retkeläiset jättivät sotatantereen.

Liikemies isänmaan asiallaRagnar Nordström päätti ottaa Aunuksen jälkeen uuden päämäärän. Hän aikoi hankkia varoja niin paljon, että saattoi niiden turvin tehdä jotain isänmaan hyväksi. Liiketoimet sujuivatkin Nordströmiltä paremmin kuin sotiminen. Hänellä oli toimintaa Hangosta Petsamoon sekä Pohjanmaalta Itä-Karjalaan. Hänen liiketoimintansa ulottuivat jopa Islannin kalavesille.

Nordström kykeni varallisuutensa avulla tukemaan myös niitä tahoja, jotka hänen mielestään toimivat isänmaan edun nimissä. Kommunismin vankkumaton vastustaja tuki myös ulkomaisia tahoja näiden pyrkiessä eroon kommunistisesta vallasta. Näin tapahtui muun muassa Ukrainassa, jonka itsenäisyyspyrkimyksiä Nordströn tuki rahallisesti. Hän oli myös AKS:n jäsen, joka tuki avokätisesti Lapuan liikettä. Ja kun Lapuan liikkeen organisoima Mäntsälän kapina kukistettiin ja sen johtohahmot joutuivat vankilaan, Nordström tuki yhä heitä.

Nordströmin ennen talvisotaa Torniosta, läheltä Ruotsin rajaa hankkima Ainola-niminen erämaakartano toimi sodan aikana eräänlaisena pohjoisrintaman päämajana. Sillä kun kävi ilmi, että heikosti varustautuneet Lapin puolustajat eivät kykene estämään vihollisen etenemistä Sallan kautta Rovaniemelle, Nordström lähti ostamaan aseita Tukholmasta. Aseita ei kuitenkaan voitu noin vain luovuttaa Suomelle, sillä siihen olisi tarvittu Ruotsin valtiopäivien lupa. Nordström vakuutti ruotsalaiset asekauppojen välttämättömyydestä ja toi mukanaan 2000 kivääriä, 100 kevyttä konekivääriä ja kahdeksan panssarintorjuntatykkiä, jotka saatiin toimitettua rintamalle parissa viikossa. Näiden ansiosta Neuvostoliiton hyökkäys torjuttiin, ja neuvostojoukot perääntyivät.

Nordström ajoi voimakkaasti Suomea taistelemaan Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. Saksa tarvitsi Petsamon nikkeliä sekä kauttakulkusopimuksen pohjoiseen Neuvostoliittoa vastaan tehtävää hyökkäystä varten. Suomi saisi aseita ja mahdollisuuden saada menetetyt alueet korkojen kera. Nordström neuvotteli Saksan korkeimpaan johtoon kuuluvien kanssa. Hänen läheisistä suhteistaan saksalaiseen sodanjohtoon kertonee myös se, että hän oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka saivat tietää Barbarossa-suunnitelmasta.

Saksasta saatiinkin aseita jo vuoden 1940 syyskuussa ja aselastia Vaasassa oli vastaanottomassa myös Nordström. Mutta jatkosodan kulku aiheutti Nordströmille pettymyksen jo elokuussa 1941, kun ilmeni, että päämajan linjauksen mukaan aseveli Saksa sai hoitaa Pietarin valloituksen ja sivustajakatsoja Suomi vain poimisi mahdolliset hedelmät.

Nordström oli myös aselepoa vastaan. Hänen mielestään armeija olisi hyvin voinut jatkaa taistelua ainakin kevääseen asti. Muita vaivasi kuitenkin jo sotaväsymys.

Poliittinen maanpakolainen

Sodan jälkeen Nordströmin oli lähdettävä poliittiseen maanpakoon Ruotsiin, kun Valtiollinen poliisi (Valpo) olisi halunnut kuulustella häntä kommunismin vastaisen toiminnan, saksalaisyhteyksien ja asekätkennän tähden. Nordström osti talon Tukholmasta, mutta ei saanut rauhaa sielläkään Valpolta, joka yhä valvoi hänen toimiaan. Eikä se ollut mikään ihme, sillä Nordströmin luona vieraili Valpon vainoamia suomalaisia ja neuvostomiehitystä pakoon lähteneitä virolaisia.

Maanpaosta kotiin Loviisaan Nordström palasi jouluksi 1948, sillä Valpo oli päätetty lakkauttaa vuoden loppuun mennessä. Mutta sen etsivät jahtasivat Nordströmiä loppuun asti.

Hyväntekijä Nordström

Karjalaa rakastava Nordströmiä pidettiin hyvin isänmaallisena miehenä, joka oli sekä uskonnollinen että raitiusmies. Vaikka hänet toisaalta tunnettiin karskina miehenä, hän oli myös hyväntekijä. Esimerkkinä tästä on Loviisaan hänen lahjoituksenaan rakennettu asevelikylä, johon asutettiin rintamalta palanneita invalidisoituneita miehiä ja perheellisiä sotaleskiä. Nordström tuki muutoinkin perheitä ja erityisesti lapsia. 1950-luvulla Loviisassa kulki niin sanottuja Nordströmin joulupukkeja, jotka jakoivat lahjoja köyhimpien perheiden lapsille.

Taloudellinen isku sodan jälkeen
Sota toi taloudellisia menetyksiä. Nordström menetti muun muassa kolmetoista laivaa ja kalanjalostustehtaansa, mutta kovemman iskun yhtymälle toi 1950-luku, jolloin ylitarjonnasta johtuen meriliikenteen rahdit laskivat. Lisäksi Nordströmin yhtymällä oli liikaa valuuttalainaa. Kenties kovin isku tuli, kun Suomen Pankki päätti korottaa valuuttakursseja 39 prosenttia.

Tieto devavaaltiosta tuli Nordströmille suoraan Suomen Pankista muutamia päiviä ennen toimenpidettä. Nordströmilla olisi ollut aikaa muuttaa ulkomaiset lainat kotimaisiksi ja näin pelastaa yhtymänsä taloudellinen tila. Nordström kieltäytyi tästä. Pojalleen hän perusteli asiaa siten, että hän ei voisi käyttää luottamuksellista tietoa omaksi edukseen. Siitäkin huolimatta, että taloudelliset vaikeudet olivat devalvaation jälkeen hyvin suuret.

Nordströmin vaikutusvalta kulissien takaisena vaikuttajana säilyi pitkään. Esimerkiksi presidentti Kekkonen oli tuttu näky Loviisassa, jossa hän kävi kuulostelemassa Nordströmin näkemyksiä muun muassa noottikriisin aikana 60-luvun alussa.

Vaikutusvalta ja ihmisten Nordströmiä kohtaan tuntema kiitollisuus alkoivat tämän harmaan eminenssin elämän loppuaikoina muodostua jopa rasitteeksi. Martti Ragnar Nordströmin mukaan isän lähes pakkomielteinen tiedustelu siitä, mitä mieltä hänestä kulloinkin oltiin, johti lopulta myös taloudellisen onnen kääntymiseen.

"Hän sortui ottamaan ihmisten kiitollisuutta vastaan ja siinä vaiheessa hänen käsissään kulta alkoi muuttua mullaksi", toteaa Martti Ragnar Nordström.

Arvo Tuomisen dokumentissa Ragnar Nordströmin lapset muistelevat isäänsä ja tapahtumia, jotka vaikuttivat myös heidän elämäänsä.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.