Hyppää pääsisältöön

Erik Blombergille elokuva oli palapeliä

Kun suomalaisen elokuvan kultakauden kuvaaja, ohjaaja ja tuottaja Erik Blomberg (1913-1996) valottaa elokuviensa taustoja, on punnittu kerronta eleetöntä. Kuvat puhuvat puolestaan.

Kaarle Stewenin toimittamassa ja Osmo Harkimon ohjaamassa henkilökuvassa Blomberg kertaa uransa pääpiirteet tarkkanäköisesti mutta suurentelematta. Samalla hän tulee kiteyttäneeksi, mitä elokuvien tekeminen käytännössä oikein on.

1930-luvulla elokuvaajana aloittanut Blomberg nimittäin tiesi, mistä elokuva koostui. Se koostui kuvista. "Kaikki tehdään kuvaajan objektiivia varten, ja ellei se siihen sovi, on kaikki turhaa."

Ratkaisevasta roolistaan huolimatta kuvaajan on ymmärrettävä tehtävänsä oikein. "Kuvaajan tehtävä on yksinomaan tukea ohjaajaa, toteuttaa ohjaajan ajatuksia." Ohjaajan ammattitaitoa puolestaan on osata koota kuvat yhteen palapelin tavoin.

Haastattelun lomassa nähdään otteita mm. Nyrki Tapiovaaran ohjaamasta avantgardistisesta merkkiteoksesta Varastetusta kuolemasta (1938) sekä Blombergin kuuluisimmasta teoksesta, maaimanmaineeseen nousseesta Valkoisesta peurasta (1952).

Tietolaatikko

Helsinkilässyntyisen Blombergin innostus filmiin syttyi jo teini-iässä. Hän harrasti valokuvausta ja työskenteli kesäisin valokuvaamossa. Asevelvollisuusaika kului pitkälti ilmasotakoulun valokuvauslaboratoriossa, minkä jälkeen hän opiskeli valo- ja elokuvausta Lontoossa ja Pariisissa.

Ensimmäisen elokuvansa VMV 6 hän kuvasi 1936 ja jatkoi Teuvo Tulion kolmella ensimmäisellä elokuvalla Taistelu Heikkilän talosta (1936), Nuorena nukkunut (1937) ja Kiusaus (1938). Yhteistyö Nyrki Tapiovaaran kanssa tuotti elokuvat Varastettu kuolema (1938) ja Miehen tie (1940).

Valkoinen peura (1952) teki Blombergista ohjaajan. Menestyksellistä elokuvaa seuranneista ohjauksista merkittävimmiksi nousivat Kun on tunteet (1954) ja Kihlaus (1955). 1960-luvulla Blombergin ohjaamista tv-elokuvista merkittävimpänä pidetään Oolannin sotaa (1966). Kaikkiaan Blombergin on laskettu olleen mukana noin 250 elokuvan toteuttamisessa.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto