Hyppää pääsisältöön

Kilpacheerleading on vauhdikas ja näyttävä laji

Moni tietää cheerleaderit vain jääkiekkokatsomoiden viihdyttäjinä. Kilpacheerleadingillä ei kuitenkaan ole juuri mitään yhteistä kapeassa portaikossa pom pom-huiskat käsissä tanssahtelun kanssa.

Tietolaatikko

Cheerleadingissä on kaksi alalajia, cheerleading ja cheertanssi. Tämä artikkeli käsittelee cheerleadingiä. Vuoden 2007 MM-kilpailuista on leikattu osia pois.

Kilpacheerleading kilpailuissa on tarkoin määrätyt säännöt. Suomen cheerleadingliiton verkkosivuilla on määritelty cheer-sarjan säännöt seuraavasti:

  • Sarjan vaatimuksena ovat muun muassa ilma-akrobatia eli pyramidit, nostot sekä korkeat heitot, permantoakrobatia sekä omalle joukkueelle suunnatut kannustushuudot.
  • Kilpailusäännöissä on määritelty jokaisen ikä- ja taitotason kilpailuohjelman pakolliset elementit. Arvosteluperusteina ovat mm. tekninen vaikeus, koreografian monipuolisuus, suorituspuhtaus ja esittäminen.
  • Ohjelman kesto max. 2.30 minuuttia ja sarja kilpaillaan 12m x 12m turvamatolla.
  • Joukkuekoko yleensä 20 hlöä + varamiehet ja spotterit.
  • Tuomareita on viisi, joilta kaikilta on mahdollista saada 100 pistettä, jolloin maksimi kokonaispistemäärä on 500 p. Lisäksi ohjelman teknisiä elementtejä ja mahdollisia vähennyksiä tarkkailevat tekniset tuomarit.

Cheerleadingin katsotaan saaneen alkunsa Yhdysvaltojen itärannikon yliopistoissa, joissa ensimmäiset miespuoliset urheilujoukkueiden kannustusklubit perustettiin 1880-luvun lopulla. Vasta toinen maailmansota muutti lajin sukupuolijakauman päälaelleen. Nuorten miesten lähtiessä sotaan, ottivat nuoret naiset heidän paikkansa kannustusryhmissä.

Vuosikymmenten saatossa laji kehittyi Yhdysvalloissa nykyiseen kilpacheerleading muotoonsa. Suomeen cheerleading saapui vaihto-oppilaiden vanavedessä. Amerikassa vuoden viettäneet suomalaisnuorukaiset kaiketi innostuivat lajin pirteydestä ja monipuolisuudesta. Tosin Suomessakin ensimmäiset cheerleaderit tulivat tutuiksi amerikkalaisen jalkapallon kannustajajoukkoina. Aluksi cheerleadederit haalittiin kasaan pelaajien tyttöystävistä, sisarista ja tutuista.

Sittemmin cheerleadingistä muotoutui Suomessakin oma urheilulajinsa, jonka valtteja ovat sen viihdyttävyys yhdistettynä tekniseen vaikeuteen. Ensimmäiset cheerleadingin maailmanmestaruuskisat järjestettiin vuonna 2001 Japanissa. Suomi puolestaan sai kunnian isännöidä MM-kisoja ensimmäistä kertaa vuonna 2007. Runsaslukuinen yleisö kannusti suosikkijoukkueitaan Helsingin vanhassa jäähallissa. Saldoksi kisoista Suomelle jäi kolme mitalia: kaksi hopeaa ja yksi pronssi.

Lajin harrastajamäärät ovat kasvaneet Suomessa ripeää tahtia, ja se houkuttelee pariinsa monipuolisesta joukkueurheilusta kiinnostuneita. Turkulaisen Smash Dragons-joukkueen Noora Torkkeli pitää temppujen lisäksi vaativana niiden toteuttamista samanaikaisesti suurella porukalla. Helsingissä Funky Teamin Gorillaz-joukkue harmittelee lajin vähäistä arvostusta.

Harrastuksena cheerleading sopii myös lapsille. Bodilin, 11, lajiin perehdytti tämän ystävä. Aiemmin Bodil kuvitteli lajin olevan vain kirkumista ja tanssimista, viikoittaisissa treeneissä ennakkoasenteet ovat saaneet kyytiä.

Teksti: Mira Sharma

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto