Hyppää pääsisältöön

Kun lohi loppui joesta

Lohikannan hupeneminen ja kiistely vaelluskalan elinympäristön yhtenäistämisestä on jatkunut vuosikymmenet. 1980-luvulla lohikanta oli katastrofaalisen heikko. Yhä ajankohtainen dokumentti vuodelta 1983 avaa lohenpyynnin historiaa ja esittelee keinoja lohikannan elvyttämiseksi.

”Kesä 48 oli viimeinen lohenpyyntikesä Kemijoella", toteaa kalastaja Toivo Tuiskuvaara.

1900-luvun taitteessa Itämereen saapui noin 2.5 miljoonaa lohen vaelluskokoista poikasta. 1980-luvun alussa määrä oli 70 000.

Lohentutkija Jorma Toivonen pitää voimalaitosrakentamista suurimpana syynä lohikannan heikkenemiseen. Lohijoet on valjastettu vesivoiman käyttöön. Vain kolme jokea tarjoaa lohelle luonnollisen tien kutupaikalle.

Ruotsissa ja Norjassa ollaan saatu lohikanta nousuun rakentamalla kaloille kulkuväyliä voimalaitosten ohi. Kalaportaiksi kutsutut väylät ovat keino pitää vaelluskalan ympäristö yhtenäisenä. Tärkeää on, että portaat rakennetaan oikeaan paikkaan "Mihin lohiparvet kokoontuvat luonnollisesti", toteaa ruotsalainen lohitutkija.

Ounasjoella ikänsä kalastaneet Viljami ja Ville Kurkkio uskovat lohen palaavan Ounasjokeen, jos Kemijokeen rakennetaan kalaportaat. Miksi sitten Kemijokeen ei ole rakennettu kalaportaita? ”Voimalan omistajat haluavat itse pyytää sieltä padon alta keittokalat lippoamalla", miehet arvelevat.

Kaikkea ei voi laittaa voimalaitosten syyksi. Avomeripyynnin nopea kasvu on aiheuttanut sen, että lohen keskipaino on alentunut, jolloin mätiä ei nouse tarpeeksi jokeen. "Avomerikalastajien aivot on mahottoman pienet, kun ne ei ymmärrä sitä, että jos tänne ei lohi pääse, niin merestäkin se sitten loppuu", analysoivat Arvi ja Oskari Petäjäniemi Torniojoella.

Kemijoen ensimmäiset Kalaportaat rakennettiin pitkän pohdinnan jälkeen Isohaaran voimalaitoksen yhteyteen vuosina 1992-93. Lohi ei pääse edellenkään nousemaan Ounasjoen kutupaikoille.

Teksti: Antti Majala

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto