Hyppää pääsisältöön

Kun lohi loppui joesta

Lohikannan hupeneminen ja kiistely vaelluskalan elinympäristön yhtenäistämisestä on jatkunut vuosikymmenet. 1980-luvulla lohikanta oli katastrofaalisen heikko. Yhä ajankohtaiset dokumentit vuosilta 1982 ja 1983 avaavat lohenpyynnin historiaa ja esittelevät keinoja lohikannan elvyttämiseksi.

”Kesä 1948 oli viimeinen lohenpyyntikesä Kemijoella", toteaa kalastaja Toivo Tuiskuvaara Lohennousu-dokumentissa 1982.

1900-luvun taitteessa Itämereen saapui noin 2.5 miljoonaa lohen vaelluskokoista poikasta. 1980-luvun alussa määrä oli 70 000.

Lohentutkija Jorma Toivonen pitää voimalaitosrakentamista suurimpana syynä lohikannan heikkenemiseen. Lohijoet on valjastettu vesivoiman käyttöön. Vain kolme jokea tarjoaa lohelle luonnollisen tien kutupaikalle.

Ruotsissa ja Norjassa ollaan saatu lohikanta nousuun rakentamalla kaloille kulkuväyliä voimalaitosten ohi. Kalaportaiksi kutsutut väylät ovat keino pitää vaelluskalan ympäristö yhtenäisenä. Tärkeää on, että portaat rakennetaan oikeaan paikkaan "Mihin lohiparvet kokoontuvat luonnollisesti", toteaa ruotsalainen lohitutkija.

Ounasjoella ikänsä kalastaneet Viljami ja Ville Kurkkio uskovat lohen palaavan Ounasjokeen, jos Kemijokeen rakennetaan kalaportaat. Miksi sitten Kemijokeen ei ole rakennettu kalaportaita?

Voimalan omistajat haluavat itse pyytää sieltä padon alta keittokalat lippoamalla― arvelevat Ville ja Viljamo Kurkko Lohennousu-dokumentissa 1982

Kaikkea ei voi kuitenkaan laittaa voimalaitosten syyksi. Avomeripyynnin nopea kasvu on aiheuttanut sen, että lohen keskipaino on alentunut, jolloin mätiä ei nouse tarpeeksi jokeen. "Avomerikalastajien aivot on mahottoman pienet, kun ne ei ymmärrä sitä, että jos tänne ei lohi pääse, niin merestäkin se sitten loppuu", analysoivat Arvi ja Oskari Petäjäniemi Torniojoella.

Kemijoen ensimmäiset Kalaportaat rakennettiin pitkän pohdinnan jälkeen Isohaaran voimalaitoksen yhteyteen vuosina 1992–1993. Lohi ei pääse edellenkään nousemaan Ounasjoen kutupaikoille.

Virtaava vesi on joelle ominaista. Kun virtaus loppuu, joki muuttuu järveksi tai kuivuneeksi joeksi. Näin on juuri käynyt suurimmalle osalle Suomen lohijoista. Lohet ja muut virtakutuiset vaelluskalat kärsivät kohtalokkaasti jokien rakentamisesta ja saastumisesta. Lohikantaa ylläpidetään mm kalanistutuksilla.

Lohi - Joki -dokumentti vuodelta 1982 kertoo lohitilanteesta Simojoella ja Torniojoella. Jaakko Kyläsalon toimittamassa ja Kai Westmanin suunnittelemassa ohjelmassa ovat haastateltavina erikoistutkija Kai Westman itse sekä tutkimuslaitoksen johtaja Pekka Tuunainen, kalastusmestari Juhani Rytilahti, luonnonsuojeluvalvoja Antti Haapanen, Eila Nieminen, kalantutkija Eero Jutila, kalastaja Heino Martin, tutkija Erkki Ikonen, lisensiaatti Ilppo Kangas, ylitarkastaja Harri Dahlström, tutkija Eero Niemelä, kalastaja Birit Sujala ja kalastaja Uula Guttorm.

Teksti: Antti Majala

Keskustele
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.