Hyppää pääsisältöön

Olhavanvuori on Repoveden kansallispuiston vetonaula

Kymenlaakson ja Etelä-Savon rajamailla sijaitsevasta Repoveden erämaa-alueesta tuli virallisesti kansallispuisto tammikuussa 2003. Repovesi on Etelä-Suomessa harvinaisen suuri alue koskematonta luontoa, jonka keskellä kohoaa majesteettinen Olhavanvuori.

Puiston perustamista edelsi lähes kolmenkymmenen vuoden valmistelu ja kiista alueen suojelutarpeesta. Lopulta asia ratkesi, kun maanomistaja UPM lahjoitti maita valtiolle, jotta kansallispuisto voitaisiin perustaa. Osa suojelualueesta jäi yrityksen omistukseen.

Repoveden vetonauloja ovat tietenkin koskematon luonto ja villieläimet, mutta myös kiipeilijöiden suosima Olhavanvuori, jonka huipulta aukeavat näkymät laajaan erämaahan.

Toimittaja Kimmo Ohtonen lähti voittamaan lievää korkeanpaikan pelkoaan Olhavanvuoren seinämälle. Mukaansa hän otti geologi Jussi Heinosen, joka kertoi Olhavanvuoren olevan yli 10 000 vuotta vanha graniittinen muodostuma.

Tietolaatikko

Repoveden kansallispuisto ja siihen liittyvä Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualue (14 km²) on metsien ja kymmenien järvien muodostama karu, salomainen alue. Repovedellä on pitkät perinteet yhtenä Etelä-Suomen suosituimpana retkeilykohteena. Repovedellä voit rentoutua mieliharrastuksesi parissa, marjastuksesta lumikenkäkävelyyn tai vaikka geologiasta uittohistoriaan. Alueen nähtävyyksiä ovat mm. alueen useat korkeat mäet kuten Olhavanvuori, Mustalamminvuori, Katajavuori ja Haukilamminvuori sekä Lapinsalmen riippusilta ja Kuutinlahti uittorakenteineen.

Repoveden maisemat muodostuvat laajoista asumattomista metsistä, jylhistä kalliojyrkänteistä ja kymmenistä kirkkaista järvistä ja lammista. Kymenlaakson korkeimmat kohdat sijoittuvat Repovedelle ja maaston suuret korkeuserot haastavatkin retkeilijän testaamaan kuntoaan. Mäkien päälle kiipeäminen palkitsee retkeilijän kauniilla maisemilla.

Hiljaisuuden saattaa rikkoa kova kaakatus - kaakkuri on ylittämässä järven matkallaan pesälammelle. Talvella saatat nähdä ilveksen, näädän, hirven ja saukon jälkiä hangella tai kanalintujen kieppejä. Vanhojen metsien siimeksessä viihtyvät niin liito-oravat kuin pöllötkin.

Lähde: Metsähallitus, luontoon.fi/repovesi

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto