Hyppää pääsisältöön

Olhavanvuori on Repoveden kansallispuiston vetonaula

Kymenlaakson ja Etelä-Savon rajamailla sijaitsevasta Repoveden erämaa-alueesta tuli virallisesti kansallispuisto tammikuussa 2003. Repovesi on Etelä-Suomessa harvinaisen suuri alue koskematonta luontoa, jonka keskellä kohoaa majesteettinen Olhavanvuori.

Puiston perustamista edelsi lähes kolmenkymmenen vuoden valmistelu ja kiista alueen suojelutarpeesta. Lopulta asia ratkesi, kun maanomistaja UPM lahjoitti maita valtiolle, jotta kansallispuisto voitaisiin perustaa. Osa suojelualueesta jäi yrityksen omistukseen.

Repoveden vetonauloja ovat tietenkin koskematon luonto ja villieläimet, mutta myös kiipeilijöiden suosima Olhavanvuori, jonka huipulta aukeavat näkymät laajaan erämaahan.

Toimittaja Kimmo Ohtonen lähti voittamaan lievää korkeanpaikan pelkoaan Olhavanvuoren seinämälle. Mukaansa hän otti geologi Jussi Heinosen, joka kertoi Olhavanvuoren olevan yli 10 000 vuotta vanha graniittinen muodostuma.

Tietolaatikko

Repoveden kansallispuisto ja siihen liittyvä Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualue (14 km²) on metsien ja kymmenien järvien muodostama karu, salomainen alue. Repovedellä on pitkät perinteet yhtenä Etelä-Suomen suosituimpana retkeilykohteena. Repovedellä voit rentoutua mieliharrastuksesi parissa, marjastuksesta lumikenkäkävelyyn tai vaikka geologiasta uittohistoriaan. Alueen nähtävyyksiä ovat mm. alueen useat korkeat mäet kuten Olhavanvuori, Mustalamminvuori, Katajavuori ja Haukilamminvuori sekä Lapinsalmen riippusilta ja Kuutinlahti uittorakenteineen.

Repoveden maisemat muodostuvat laajoista asumattomista metsistä, jylhistä kalliojyrkänteistä ja kymmenistä kirkkaista järvistä ja lammista. Kymenlaakson korkeimmat kohdat sijoittuvat Repovedelle ja maaston suuret korkeuserot haastavatkin retkeilijän testaamaan kuntoaan. Mäkien päälle kiipeäminen palkitsee retkeilijän kauniilla maisemilla.

Hiljaisuuden saattaa rikkoa kova kaakatus - kaakkuri on ylittämässä järven matkallaan pesälammelle. Talvella saatat nähdä ilveksen, näädän, hirven ja saukon jälkiä hangella tai kanalintujen kieppejä. Vanhojen metsien siimeksessä viihtyvät niin liito-oravat kuin pöllötkin.

Lähde: Metsähallitus, luontoon.fi/repovesi

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto