Hyppää pääsisältöön

Yhden sanan tähden — joukkotuho varjostaa Turkin ja Armenian suhteita

Oliko armenialaisten joukkotuho Turkissa ensimmäisen maailmansodan aikaan kansanmurha vai ei? Miksi kiista yhdesta sanasta kuumentaa politiikkaa sata vuotta myöhemmin? Marko Lönnqvistin ohjaama Ulkolinja-dokumentti Yhden sanan tähden on palkittu Turkin ja Armenian välisen konfliktin objektiivisesta käsittelystä.

Turkin ja Armenian välissä on raja, jota monet sanovat kylmän sodan viimeiseksi suljetuksi rajaksi.

— Turkkilainen on turkkilainen ja sellaiseksi jää. Ei heidän kanssaan mikään onnistu. Rajaa ei kannata avata ennen kuin he tunnustavat Armenian kansanmurhan, pohtii Armen Manukian Margaran kylänraitilla Armeniassa. Margaran kylä sijaitsee Turkin vastaisella rajalla, mutta raja on ollut kiinni 1990-luvulta lähtien.

Turkin puolella rajaa Anin kylässä Aslan Kara on yhtä ehdoton. —Meidänkö pitäisi pyytää anteeksi kansanmurhaa? Miksi? Armenialaisethan tappoivat turkkilaisia. Raja on kiinni. He ovat heikäläisiä, ja me teemme asiat omalla tavallamme.

Turkin ja Armenian välinen raja ehti olla auki pari vuotta Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, kunnes Turkki sulki sen vuonna 1993. Sisämaassa sijaitseva Armenia on kahdelta suunnalta saarroksissa. Virallisesti Turkki tukee rajan sulkemisella liittolaistaan Azerbaidzhania Vuoristo-Karabahin kiistassa. Mutta perimmäiset syyt ovat monen mielestä syvemmällä historiassa.

Ensimmäisen maailmansodan riehuessa vuonna 1915 Osmanien valtakunnassa tehtiin raju etninen puhdistus, jonka seurauksena suuri osa Itä-Turkin armenialaisista sai surmansa karmeissa olosuhteissa. Arviot kuolonuhrien määrästä liikkuvat 400 000 ja 1,5 miljoonan välillä. Historiantutkijat ovat kohtalaisen yksimielisiä murhenäytelmän suurista linjoista, mutta suurin kiista on siitä, millä nimellä murhenäytelmää pitäisi kutsua. Tutkijayhteisön enemmistön mielestä tapahtuma oli ennalta suunniteltu kansanmurha. Turkissa asia kiistetään kiivaasti. Taustalla on pelko mahdollisista omaisuus- ja aluevaatimuksista, mutta kyse on myös historian hallinnasta.

Yhden sanan ympärillä pyörivä kiista on tulehduttanut maiden välisiä suhteita ja toimii kiistojen polttoaineena. Armeniassa Turkkia vaaditaan tunnustamaan kansanmurha, ja Ranskassa on ollut vireillä laki, joka tekisi Armenian kansanmurhan kiistämisen rangaistavaksi.

Kiista kansanmurhasta on Turkille hankala. Se on ollut yksi este maan EU-jäsenyyden tiellä. Valtioiden riidoissa suurimmat kärsijät ovat olleet tavallisia ihmisiä — suljetun rajan takia tavara- ja matkustajaliikenne Turkin ja Armenian välillä on kulkenut naapurimaan Georgian kautta. Tässä yhtä ainoaa sanaa koskevassa kiistassa kaikki ovat häviäjiä.

Teksti: Marko Lönnqvist, Ulkolinja

Tietolaatikko

Marko Lönnqvistin ohjaama Ulkolinja-dokumentti Yhden sanan tähden palkittiin Jaltan elokuvajuhlilla IVY-maiden parlamenttien välisen liiton erikoispalkinnolla syyskuussa 2013.

”Perusteluna palkinnolle oli vaikean kansainvälisen konfliktin objektiivinen käsittely”, Marko Lönnqvist kertoo. Hänen mukaansa palkinto oli iloinen yllätys. ”Näin muita ehdolla olleita dokumentteja ja taso oli kova.”

Dokumentin on kuvannut Serhi Lavor ja leikannut Jouni Koponen.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto