Hyppää pääsisältöön

Kainuusta tehtiin alueellisen demokratian testilaboratorio 2000-luvulla

Kainuussa kokeiltiin uudenlaista lähidemokratian ja alueellisen hallinnon mallia vuosina 2005-2012, kun maakunnan asukkaat pääsivät äänestämään maakuntavaltuuston. Valtuusto otti osan kuntien ja valtion tehtävistä hoitaakseen. Kokeilun tavoitteena oli edistää alueen kehitystä ja parantaa tulevaisuudennäkymiä.

Tietolaatikko

Eduskunta sääti helmikuussa 2003 lain Kainuun hallintokokeilusta. Kokeilun tarkoituksena oli saada kokemusta maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisesta, sen vaikutuksista maakunnan kehittämiseen, peruspalveluiden järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen sekä kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan.

Kokeilun tavoitteena oli edistää Kainuun alueen kehitystä ja vahvistaa sen tulevaisuutta lisäämällä maakunnallista itsehallintoa ja kuntien välistä yhteistyötä. Maakunnallinen päätöksenteko koottiin yhteen päätöksentekoelimeen, minkä tavoitteena oli mahdollistaa paremmin Kainuun sosiaalisten ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen. Kunnallisia peruspalveluja koskevan päätöksenteon ja rahoituksen kokoamisella maakuntavaltuustolle pyrittiin turvaamaan palvelujen laatu ja saatavuus koko Kainuussa väestöennusteiden toteutumisesta huolimatta.

Lain mukaan maakunta huolehti pääosin ennen kuntien vastuulla olleista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä osin opetustoimen tehtävistä. Maakunta vastasi myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä maakunnan suunnittelusta ja Kainuun alueen kehittämisestä. Kokeilun tarkoitus oli turvata eri kunnissa asuvien kansalaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet saada julkisia peruspalveluja

Hallintokokeilu alkoi vuoden 2005 alussa ja kesti vuoden 2012 loppuun.

Lähde: http://maakunta.kainuu.fi/hallintokokeilu

Kokeilussa kunnilta siirrettiin muun muassa terveydenhuolto ja koulutus maakuntavaltuustolle. Samaan aikaan maakuntavaltuustoon yhdistettiin virastoja ja laitoksia. Tarkoituksena oli pysäyttää taantuvan Kainuun huono kehitys. Siksi maakuntavaltuustolle siirrettiin myös valtiolta toimintoja, kuten työvoimapolitiikkaa ja aluekehitystä.

Liki 60 prosenttia kuntien verotuloista ohjattiin maakuntavaltuustolle. Sen budjetti oli noin 350 miljoonaa euroa ja työntekijöitä sillä oli noin kolme ja puoli tuhatta.

Kainuun kunta?

Varsinkin pienemmissä Kainuun kunnissa tunnettiin, että päätäntävalta siirtyi kokeilun myötä aina kauemmas kansasta. Tätä mieltä oli ainakin hyrynsalmelainen Sulo Seppänen. Hänen kotikuntansa sai vain yhden paikan maakuntavaltuustosta.

"Hallintokokeilu johtaa yhteen Kainuun kuntaan vääjäämättömästi. Tämä on minun näkemys", Seppänen kommentoi. Hän pelkäsi, että päätäntävalta katoaa kuntalaisten ulottumattomiin.

Hallintokokeilun kannattajat näkivät maakuntahallinnon uutena mahdollisuutena elvyttää kuihtuva Kainuu. Maakunnan ongelmana nähtiin kuntien pienuus ja vanheneva väestö, kertoi maakuntajohtaja Hannu Leskinen.

Kokeilu mallina kuntauudistuksille

Kainuun mallille oli tarjolla myös jatkoa, mutta se olisi vaatinut kaikkien alueen kuntien sitoutumista maakuntahallintoon. Puolangan kunta päätti jättäytyä kokeilun ulkopuolelle ja näin hallintokokeilu tuli tiensä päähän.

Kun kokeilu loppui vuonna 2012, näki valtio Kainuun mallin arvokkaana kokemuksena kuntien toimintojen yhteenliittämisestä.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto