Hyppää pääsisältöön

Helsinki – Pohjolan vakoilukeskus 1980-luvulla

Helsinkiä pidettiin 1980-luvulla yhtenä maailman merkittävimmistä vakoilun keskuksista. Syinä tähän olivat kaupungin maantieteellinen asema, Suomen puolueettomuus ja pieni kiinnijäämisriski. Toimittaja Matts Dumell kertoo Arvo Tuomisen haastattelussa vuonna 1985 muun muassa helsinkiläisistä hotelleista ja muista paikoista, joissa vakoilijat tapasivat tiedonantajiaan.

Helsinki oli liki sadanvuoden ajan tiedustelutoiminnan polttopisteessä aina venäläisistä kapinallisista kylmän sodan aikaiseen tiedustelutoimintaan. Oman lisänsä toi valtion tiedustelutoiminta natsi-Saksan rinnalla viime sotien aikana. Suomi on myös kontaktipaikka, jossa vaihdetaan kolmansia maita koskevia tietoja.

Helsingissä agenttien ja heidän kuriiriensa tapaamispaikat sijoittuvat useimmiten kaupungin keskustaan puistoihin, baareihin, ravintoloihin ja yleisiin käymälöihin. Toisin sanoen paikkoihin, joissa ei mikrofoneja tarvitse pelätä. Matts Dumell ja Arvo Tuominen istuvat haastattelun aikana Esplanadin puistossa penkillä, jossa CIAn ja KGB:n edustajat keskustelivat kaksoisagentti Nicholas Shadrinin kohtalosta.

Ulkomaisten vakoojien suosimia yöpymispaikkoja oli muun muassa Seurahuone, jota käytti esimerkiksi ruotsalainen Neuvostoliiton hyväksi vakoillut Stig Wennerström ja hotelli Torniin majoittui Lee Harvey Oswald Helsingissä käydessään. Kalastajatorppaa suosi norjalainen, niin ikään Neuvostoliiton hyväksi vakoillut Arne Treholt.

Dumellin mukaan tiedustelutoiminnan suuruudesta kertonee myös sekin se, että joidenkin lähteiden mukaan noin 40 prosenttia Neuvostoliiton suurlähetystön henkilökunnasta oli tavalla tai toisella tekemisissä tiedustelutoiminnan kanssa, Yhdysvaltojen kohdalla luku oli noin 30 prosenttia. Lisäksi oli huomattavaa, että kummankin maan suurlähetystöt ovat milteinpä ylimitoitetut Suomen kokoon nähden. Puhuttamattakaan muista organisaatioista kuten matkatoimistoista ja vaikkapa mormonikirkoista, toteaa Dumell.

Tietolaatikko

Toimittaja Matts Dumell pidätettiin 1980-luvun alussa epäiltynä yhteyksistä Neuvostoliiton tiedustelupalveluun KGB:hen. Dumell kiisti syytökset, mutta hänet tuomittiin vuoden 1939 maanpetospykälien nojalla kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen. Tuomio oli ehdoton.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto