Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Sähkötupakka: yksi koukku lisää vai toimiva korvaushoito sauhuttelulle?

Mies höyryttelee sähkötupakkaa.
Mies höyryttelee sähkötupakkaa. Kuva: YLE höryttely

Sähkötupakan suosio on muutaman viime vuoden aikana kasvanut merkittävästi. Arvioiden mukaan höyryttelijöitä on Suomessa jo kymmeniä tuhansia. Vaikka sähkötupakan käyttö on yleistynyt, sen hankkiminen on hankalampaa kuin muiden nikotiinia sisältävien tuotteiden. Sähkötupakkakauppiaiden mielestä tilanne on epäreilu.

Kalle Kalmari
Kalle Kalmari Kalle Kalmari Kuva: YLE kalle kalmari
- Tilanne on vähän nurinkurinen, koska muita nikotiinituotteita kuten purkkaa, laastareita ja muita tämänkaltaisia tuotteita saa vapaasti myydä. Ymmärrän kyllä myös viranomaisten huolen, koska sähkötupakka on tullut niin nopeasti markkinoille, toteaa Green Tobacco – Paul Saar -sähkötupakkayrityksen markkinointipäällikkö Kalle Kalmari.

Nykyisen lainsäädännön mukaan sähkötupakan nikotiininesteitä saisi myydä apteekissa, mutta siihen vaaditaan ensin Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean myöntämä lääkelupa. Suomessa ei toistaiseksi lupia sähkötupakan nikotiininesteille ole myönnetty.

- Uskoisin, että tämä liittyy siihen, että monet sähkötupakka-alan yrityksistä ovat pieniä toimijoita verrattuna esimerkiksi nikotiinikorvaushoitotuotteita markkinoiviin suuriin lääkeyrityksiin. Heillä on paljon enemmän vaikutusvaltaa poliittiseen päätöksentekoon kuin meillä, Kalmari pohtii.

Sähkötupakkasäädökset EU:n syynissä

Sähkötupakasta ovat kiinnostuneet myös suuret tupakkayhtiöt, joista jokaisella onkin jo omat sähkötupakkamerkkinsä. Länsimaissa perinteisen tupakan suosio on hiipunut, joten yhtiöt haistavat uutta bisnestä.

Sähkötupakkaa koskevaa direktiiviä ollaan käsittelemässä EU:ssa tänä syksynä. Sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen Meri Paavolan mukaan Suomen lainsäädäntöön direktiivi ei todennäköisesti juuri vaikuta.

- Suomen tilanne pysyisi samana, mutta muissa EU-maissa, joissa sähkötupakkaa ja sen nikotiininesteitä on myyty vapaasti, ne tulevat todennäköisesti menemään lääkelainsäädännön alaisuuteen, Paavola kertoo.

Päivitys 22.10.2013: EU parlamentti hylkäsi lokakuussa komission esityksen, joka olisi määritellyt nikotiinia sisältävät sähkötupakat lääketuotteiksi.

Sähkötupakkavälineitä.
Sähkötupakkavälineitä. Kuva: YLE sähkötupakka
Tämä tarkoittaisi, että nykykäytäntö, jossa sähkötupakan nikotiininesteet tilataan internetistä EU:n alueelta, ei enää onnistuisi. Ainakaan ennen kuin nesteet saavat niin sanotun lääkeluvan. Paavolan mukaan tutkimustietoa aiheesta ei kuitenkaan ole tarpeeksi.

- Kyllä se valitettavasti kestää monta vuotta ennen kuin pystytään osoittamaan nämä pitkän aikavälin vaikutukset, terveysvaikutukset, terveyden haittavaikutukset ja vaikutukset tupakoinnin lopettamiseen. Sivuvaikutukset ovat kuluttajan kannalta erittäin olennaisia ennen kuin tämmöistä lääkelupaa tai myyntilupaa voidaan näille antaa, Paavola miettii.

Lääke vai nautintoaine?

Meri Paavola
Meri Paavola Meri Paavola Kuva: YLE meri paavola
Monet sähkötupakoijat eivät pidä höyryttelyä itsensä lääkitsemisenä, vaan ennemmin tupakoinnin korvikkeena, jonka avulla perinteisen röyhyttelyn voi nitistää. Viranomaiset eivät ole asiassa aivan samoilla linjoilla.

- Suomessa on päästy tupakoinnissa hyvään suuntaukseen. Tupakointi on vähentymässä sekä nuorten että aikuisten kohdalla. Se on jopa puolittunut nuorten kohdalla viimeisten kymmenen vuoden aikana. On aina riski ottaa uusia tuotteita, joiden vaikutuksesta ei tiedetä riittävästi, Paavola linjaa.

Haitallisuusaste ei ole täysin selvä

Sähkötupakka ei millään muotoa ole terveellistä. Sähkötupakassa höyrytellään muun muassa myrkyllistä nikotiinia, jota kuitenkin on merkittävästi vähemmän kuin perinteisessä tupakassa.
Voiko sähkötupakkaa sanoa perinteistä tupakkaa paremmaksi vaihtoehdoksi?

Kuluttaja ei tiedä, mitä hän oikein polttaa, koska tuoteselostetta ei ole näkyvissä.

- Tutkimuksista tiedetään, että perinteinen tupakka on erittäin haitallista. Sähkösavukkeista ei kaikkea vielä tiedetä eli sen haitallisuusaste ei ole täysin selvä, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Antero Heloma.

Heloma myöntää, että sähkötupakan höyryssä on myrkyllisiä aineita huomattavasti vähemmän kuin perinteisten savukkeiden savussa.

- Sähkötupakasta tulee vähemmän haitallisia aineita kuin perinteisestä savukkeesta, se tiedetään. Toisaalta sähkötupakoiden nestepatruunoissa voi olla sellaisia aineita, joita ei ole merkitty mihinkään tuoteselosteisiin näkyviin. Siinä mielessä kuluttaja ei tiedä, mitä hän oikein polttaa, koska tuoteselostetta ei ole näkyvissä, Heloma kertoo.

Sähkötupakasta kaivataan lisää tutkimustietoa, ja sitä on alkanut myös tulla. Esimerkiksi uusiseelantilaisen Aucklandin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että sähkötupakka auttaa yhtä tehokkaasti tupakoinnin lopettamisessa kuin nikotiinilaastari.

Antero Heloma kuitenkin muistuttaa, että Suomi on valtiona sitoutunut savuttomaan tulevaisuuteen.

Antero Heloma
Antero Heloma Antero Heloma Kuva: YLE antero heloma
- Meillä on Suomessa ollut periaatekanta, että emme mielellämme haluaisi markkinoille lisää nikotiinituotteita nykyisten lisäksi. Sen vuoksi emme kauheasti suosita, että sähkötupakat tulisivat viihdekäyttäjien suosisoon, Heloma myöntää.

Viranomaiset eivät siis halua tupakansavun tilalle edes höyryä, vaan täysin puhdasta ilmaa. Moni entinen tupakoitsija on kuitenkin kokenut sähkötupakan paremmaksi kuin muut nikotiinin korvaushoitotuotteet.

Myös tupakkayhtiöt kehittävät siitä uutta bisnestä, joten haluttiin tai ei, sähkötupakka lienee tullut jäädäkseen.

Lue myös: Vuosien sauhuttelu loppui höyryn avulla

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.