Hyppää pääsisältöön

Vanhat läskikapinalliset muistelevat

Pohjois-Suomessa vuonna 1922 syttyneen läskikapinan veteraanit ja uhrit muistelivat tapahtumia 60 vuotta myöhemmin. Sosialistisen aatteen nimissä toteutettu lyhyt kapina herätti vielä vuonna 1982 osassa surua, mutta osassa yhä uskoa vallankumoukseen.

Sisällissodan jälkeiset vuodet olivat vaikeita suomalaisille työmiehille ja palkkataso oli usein kestämätön. Tämän takia ei Jahvetti Moilasella, Karjalan punakaartilaisella, ollut vaikeuksia värvätä nostattamansa kapinan taustalle jopa satoja suomalaismiehiä.

Läskikapinan katsotaan alkaneen 2. helmikuuta 1922 Savukosken metsätyömaalta, joka vallattiin Moilasen johtaman ryhmän toimesta. Tarinan mukaan Moilanen piti työmiehille taistelujulistuksen läskilaatikon päällä seisten.

Kapinaan osallistuneet työmiehet aseistettiin Neuvostoliitosta tuoduin asein. Moilasen joukossa oli mukana myös vanhoja Muurmannin legioonan punakaartilaisia. Kapinan suorana tarkoituksena oli ilmeisesti kerryttää suomalaista nostoväkeä Neuvostoliittoon ja Knäsöin kylään, joka toimi tuolloin punakaartilaisten tukialueena. Tämä liittyi ajatukseen luoda Suomen, Ruotsin, Norjan ja Karjalan pohjoisalueiden välille rajat ylittävä punainen neuvostotasavalta. Läskikapinan voidaan katsoa myös olleen vastavoima samanaikaiselle itäkarjalaisten kansannousulle.

Kapinalliset liikkuivat Savukoskelta itään ryöstäen ja pakkolunastaen asukkailta elintarvikkeita, aseita ja hevosia ja kerryttäen samalla joukkoaan halukkailla miehillä. Eriskummallinen yksityiskohta toiminnassa oli, että monet takavarikoiduista hevosista palautettiin lopulta oikeille omistajilleen, kiitosten kera.

Läskikapinan katsotaan päättyneen jo 7. helmikuuta, kun retkikunnan jäljelle jäänyt joukko ylitti Neuvostoliiton rajan. Kapinasta ei tiedetä koituneen kuolemantapauksia ja vain yksi haavoittuminen on tiedossa. Vakavimmin kapinallisjoukko vaikutti paikallisten asukkaiden mieliin. Alusta asti mukana oli propagandaa, jonka mukaan koko Suomi oli kapinan keskellä. Lisäksi ryöstely loi paikallisväestön keskuudessa pelkoa.

Vuoden 1982 dokumentissa kuullaan muisteloita läskikapinan tapahtumien kulusta, niin kapinaan osallistuneiden kuin siitä kärsineidenkin lappilaismiesten suusta.

Tietolaatikko

Dokumentista on leikattu still-valokuvia sekä äänilevymusiikkia tekijänoikeussyistä.

Jahvetti Moilanen oli oikealta nimeltään Frans "Janne" Myyränen.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto