Hyppää pääsisältöön

Vanhat läskikapinalliset muistelevat

Pohjois-Suomessa vuonna 1922 syttyneen läskikapinan veteraanit ja uhrit muistelivat tapahtumia 60 vuotta myöhemmin. Sosialistisen aatteen nimissä toteutettu lyhyt kapina herätti vielä vuonna 1982 osassa surua, mutta osassa yhä uskoa vallankumoukseen.

Sisällissodan jälkeiset vuodet olivat vaikeita suomalaisille työmiehille ja palkkataso oli usein kestämätön. Tämän takia ei Jahvetti Moilasella, Karjalan punakaartilaisella, ollut vaikeuksia värvätä nostattamansa kapinan taustalle jopa satoja suomalaismiehiä.

Läskikapinan katsotaan alkaneen 2. helmikuuta 1922 Savukosken metsätyömaalta, joka vallattiin Moilasen johtaman ryhmän toimesta. Tarinan mukaan Moilanen piti työmiehille taistelujulistuksen läskilaatikon päällä seisten.

Kapinaan osallistuneet työmiehet aseistettiin Neuvostoliitosta tuoduin asein. Moilasen joukossa oli mukana myös vanhoja Muurmannin legioonan punakaartilaisia. Kapinan suorana tarkoituksena oli ilmeisesti kerryttää suomalaista nostoväkeä Neuvostoliittoon ja Knäsöin kylään, joka toimi tuolloin punakaartilaisten tukialueena. Tämä liittyi ajatukseen luoda Suomen, Ruotsin, Norjan ja Karjalan pohjoisalueiden välille rajat ylittävä punainen neuvostotasavalta. Läskikapinan voidaan katsoa myös olleen vastavoima samanaikaiselle itäkarjalaisten kansannousulle.

Kapinalliset liikkuivat Savukoskelta itään ryöstäen ja pakkolunastaen asukkailta elintarvikkeita, aseita ja hevosia ja kerryttäen samalla joukkoaan halukkailla miehillä. Eriskummallinen yksityiskohta toiminnassa oli, että monet takavarikoiduista hevosista palautettiin lopulta oikeille omistajilleen, kiitosten kera.

Läskikapinan katsotaan päättyneen jo 7. helmikuuta, kun retkikunnan jäljelle jäänyt joukko ylitti Neuvostoliiton rajan. Kapinasta ei tiedetä koituneen kuolemantapauksia ja vain yksi haavoittuminen on tiedossa. Vakavimmin kapinallisjoukko vaikutti paikallisten asukkaiden mieliin. Alusta asti mukana oli propagandaa, jonka mukaan koko Suomi oli kapinan keskellä. Lisäksi ryöstely loi paikallisväestön keskuudessa pelkoa.

Vuoden 1982 dokumentissa kuullaan muisteloita läskikapinan tapahtumien kulusta, niin kapinaan osallistuneiden kuin siitä kärsineidenkin lappilaismiesten suusta.

Tietolaatikko

Dokumentista on leikattu still-valokuvia sekä äänilevymusiikkia tekijänoikeussyistä.

Jahvetti Moilanen oli oikealta nimeltään Frans "Janne" Myyränen.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

  • Suomalaisen miehen kärsimyksen tulkitsija, baritoni Jorma Hynninen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 3. huhtikuuta.

    Huhtikuun 3. päivänä syntynyt baritoni Jorma Hynninen (s. 1941) on tehnyt tiukan ja tinkimättömän urakan perisuomalaisten miesten oopperarooleissa. Hynninen on ollut mm. Leevi Madetojan Pohjalaisten Jussi, Aarre Merikannon Juha, Aulis Sallisen Punaisen viivan Topi ja Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi. Uuden vaimonsa Hynninen hurmasi kuitenkin Mozartin Figaron häiden kreivinä.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.