Hyppää pääsisältöön

Erilaisia elinympäristöjä

Karhu. Kuva: Risto Salovaara/YLE

Suomen luonto tarjoaa eläimille ja kasveille runsaasti erilaisia elinympäristöjä: metsiä, soita ja vesistöjä. Monet lajit ovat sopeutuneet myös ihmisen rakentamaan ja muokkaamaan ympäristöön.

Osa 1: Vaara-Suomessa
Retkellä Kuusamon tykkymaisemissa tavataan mm. kuukkeli, koskikara ja saukko. Onnekas voi päästä näkemään suurpetojakin.

Osa 2: Lakeuksilla
Talvinen lakeus Pohjanmaalla on hiljainen. Vain peltopyyt ruopsuttavat lumikäytävissään ja hohtava hanki kertoo öisistä kulkijoista. Kevättulva muuttaa maiseman kerralla.

Osa 3: Harjumaisemissa
Päijät-Hämeen harjuilla kasvaa rauhoitettu kangasvuokko ja rantalehdoissa koputtelee valkoselkätikka. Heinolassa hoidetaan vahingoittuneita lintuja.

Osa 4: Murtovesirannalla
Suomen rannikolla jokien tuoma makea vesi sekoittuu meren suolaiseen, tuloksena vähäsuolaista murtovettä ja mielenkiintoisia ekolokeroita. Etelärannikolta löytyvät myös ensimmäiset muuttolinnut.

Osa 5: Ihmisvilinässä
Monelle kaupunki merkitsee ruuhkia, melua ja pölyä, mutta ydinkeskustan ulkopuolella aukeaa aivan toisenlainen maailma puistoineen, kosteikkoineen ja lähimetsineen.

Osa 6: Karhumailla
Oletko nähnyt? Itärajan pinnassa luonnontilaisia karhuja pääsee tarkkailemaan ja kuvaamaan erityisistä tarkkailukojuista. Mitä ajatuksia karhut herättävät, kun kontio vetää vainua muutaman metrin päässä?

Osa 7: Joutomailla
Mokoma ryteikkö! Pelkkä pujopelto! Onko tuttuja ajatuksia taajamien liepeiltä? Näille alueille on keksitty nimitys joutomaa. Luonnon puolesta ne ovat kaikkea muuta kuin joutomaita. Ne kuhisevat elämää.


Osa 8: Vesillä

Tarkkaile lähijärvesi elämää, kuuntele kuikkaa. Karun kivikkorannan suojissa pyörii vinhasti joukko hopeaseppiä ja vesimittareita harppoo saaliin perässä. Tai istu rantakivelle ja pujota mato koukkuun.


Osa 9: Kosteikossa

Kosteikoissa elää oma monimuotoinen eliölajistonsa, josta varsinkin keväällä näkyvimpiä ja kuuluvimpia ovat naurulokit ja vesilinnut laajemmilla alueilla. Eikä kesäiltaakaan tarvitse viettää yksin.

Osa 10: Ahvenanmaalla
Ahvenanmaa on monelle tuntematon tuttu. Kannattaisi tutustua ainakin suurimpiin pääsaariin, joilla karut kalliorannat ja rehevät rantalehdot vaihtelevat ja alkukesän kukkaloisto hätkähdyttää.

Osa 11: Kaupunkielämää

Kaupunki ei ole vain ihmisen elinpaikka. Muita asukkaita on yllättävän paljon. Niitä on räystäiden alla, katoilla, seinien koloissa ja kellareissa. Mitä eläimiä olet tavannut kaupungissa?

Perustuu ohjelmasarjaan: Ekolokero. Toimittajat: Risto Salovaara ja Juha Laaksonen

  • Vikasietotila: Internet on pilannut ihan kaiken

    Mitä paremmaksi netti kehittyy, sitä kamalampi siitä tulee.

    Internet on ihmiskunnan paras vastine Sammolle. Mitä ikinä keksitkään toivoa, sen on joku nettiin tunkenut (vertaa myös sääntöön 34). Miksi sitten vähän väliä tuntuu siltä, että netti on valtava kaatopaikka, joka tekisi mieli polttaa napalmilla ja upottaa suohon? Siksi että internet on ennen kaikkea mittakaavaihme.

  • Yle Oppimisen joulukalenteri 2017: Minä osaan!

    Me kysyimme taidoista, asiantuntijat vastasivat.

    Kysyimme taidoista ja oppimisesta alan asiantuntijoilta. Mikä on tärkein taitosi? Minkä mielikuvitushahmon taidon haluaisit? Mitä opettaisit kaverille? Näin he vastasivat.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

    Aleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden edelläkävijä.

    Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Hän uudisti suomalaista proosaa, draamaa ja lyriikkaa teoksillaan, joista tunnetuimpia ovat Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Kiven syntymäpäivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi

    Pyhäinpäivää vietetään loka-marraskuussa

    Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään marraskuun alussa. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös Halloweeniä, joka on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Tunnettuja vainajien muistojuhlia ovat myös irlantilainen shamhain ja meksikolainen kuolleiden päivä.

  • YK:n päivä 24.10. - suomalaiset merkittävissä YK-tehtävissä

    YK:ssa on 193 jäsenmaata.

    Yhdistyneet Kansakunnat, YK, on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. YK:n päivää on vietetty kansainvälisenä juhlapäivänä vuodesta 1948 lähtien. Monet suomalaiset ovat toimineet merkittävissä rooleissa YK:ssä, mm. Helvi Sipilä, Martti Ahtisaari, sekä Harri Holkeri. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.