Hyppää pääsisältöön

Erilaisia elinympäristöjä

Harmaakarhu
Karhu. Kuva: Risto Salovaara/YLE Harmaakarhu Kuva: Risto Salovaara/Yle karhu,eläimet

Suomen luonto tarjoaa eläimille ja kasveille runsaasti erilaisia elinympäristöjä: metsiä, soita ja vesistöjä. Monet lajit ovat sopeutuneet myös ihmisen rakentamaan ja muokkaamaan ympäristöön.

Osa 1: Vaara-Suomessa
Retkellä Kuusamon tykkymaisemissa tavataan mm. kuukkeli, koskikara ja saukko. Onnekas voi päästä näkemään suurpetojakin.

Osa 2: Lakeuksilla
Talvinen lakeus Pohjanmaalla on hiljainen. Vain peltopyyt ruopsuttavat lumikäytävissään ja hohtava hanki kertoo öisistä kulkijoista. Kevättulva muuttaa maiseman kerralla.

Osa 3: Harjumaisemissa
Päijät-Hämeen harjuilla kasvaa rauhoitettu kangasvuokko ja rantalehdoissa koputtelee valkoselkätikka. Heinolassa hoidetaan vahingoittuneita lintuja.

Osa 4: Murtovesirannalla
Suomen rannikolla jokien tuoma makea vesi sekoittuu meren suolaiseen, tuloksena vähäsuolaista murtovettä ja mielenkiintoisia ekolokeroita. Etelärannikolta löytyvät myös ensimmäiset muuttolinnut.

Osa 5: Ihmisvilinässä
Monelle kaupunki merkitsee ruuhkia, melua ja pölyä, mutta ydinkeskustan ulkopuolella aukeaa aivan toisenlainen maailma puistoineen, kosteikkoineen ja lähimetsineen.

Osa 6: Karhumailla
Oletko nähnyt? Itärajan pinnassa luonnontilaisia karhuja pääsee tarkkailemaan ja kuvaamaan erityisistä tarkkailukojuista. Mitä ajatuksia karhut herättävät, kun kontio vetää vainua muutaman metrin päässä?

Osa 7: Joutomailla
Mokoma ryteikkö! Pelkkä pujopelto! Onko tuttuja ajatuksia taajamien liepeiltä? Näille alueille on keksitty nimitys joutomaa. Luonnon puolesta ne ovat kaikkea muuta kuin joutomaita. Ne kuhisevat elämää.


Osa 8: Vesillä

Tarkkaile lähijärvesi elämää, kuuntele kuikkaa. Karun kivikkorannan suojissa pyörii vinhasti joukko hopeaseppiä ja vesimittareita harppoo saaliin perässä. Tai istu rantakivelle ja pujota mato koukkuun.


Osa 9: Kosteikossa

Kosteikoissa elää oma monimuotoinen eliölajistonsa, josta varsinkin keväällä näkyvimpiä ja kuuluvimpia ovat naurulokit ja vesilinnut laajemmilla alueilla. Eikä kesäiltaakaan tarvitse viettää yksin.

Osa 10: Ahvenanmaalla
Ahvenanmaa on monelle tuntematon tuttu. Kannattaisi tutustua ainakin suurimpiin pääsaariin, joilla karut kalliorannat ja rehevät rantalehdot vaihtelevat ja alkukesän kukkaloisto hätkähdyttää.

Osa 11: Kaupunkielämää

Kaupunki ei ole vain ihmisen elinpaikka. Muita asukkaita on yllättävän paljon. Niitä on räystäiden alla, katoilla, seinien koloissa ja kellareissa. Mitä eläimiä olet tavannut kaupungissa?

Perustuu ohjelmasarjaan: Ekolokero. Toimittajat: Risto Salovaara ja Juha Laaksonen

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.