Hyppää pääsisältöön

Luonto herää kevääseen

Valkovuokko
Valkovuokko. Kuva: Risto Salovaara/YLE Valkovuokko Kuva: Risto Salovaara/Yle kukat (koristekasvit),Valkovuokko,Luonnonkukat,kasvit

Suolle, sammakkolammelle vai saaristoon? Kevät keikkuen tulevi, mutta mitkä lajit ehtivät ensin? Tutustu Suomen keväiseen luontoon.

1/8 Kevään ensimmäiset. Ensimmäiset kasvit nousevat lumen alta, kun muuttolintujen etujoukot saapuvat. Ikkunassa räpistelee kohmeinen nokkosperhonen.

2/8 Lintuja harrastamaan. Linnut ovat läsnä aina ja kaikkialla, joten niitä voi harrastaa niin kotipiirissä kuin kaukomatkoillakin. Mutta kuinka aloittaa?

3/8 Missä pesä? Joskus lintujen pesäpaikat ovat aika hämmentäviä. Tikat kovertavat vuosittain uuden kolon, vanha joutaa vaikkapa liito-oravalle.

4/8 Ulkonäkö kertoo elintavoista. Millaisella nokalla syödään mitäkin evästä tai minkälaisilla jaloilla pärjää talven pakkasilla? Entä hampaat? Majavalla ainakin on kunnon työkalut puusavottaan.

5/8 Suon elämää. Retki suolle paljastaa monipuolisen ja mielenkiintoisen eliömaailman teeren soitimineen, kurkineen ja kaakkurilampineen.

6/8 Kudusta kurnuttajaksi. Kaikki tuntevat sammakon, mutta kuinka kudusta kehittyy tuo mainio loikkari tai rupikonna, rauhallinen hiippari. Myös vesilisko ja rupilisko kuuluvat sammakkoeläimiin.

7/8 Saariston kevät. Saariston keväinen luonto karuilta ulkoluodoilta mantereelle on kuin Suomi tuntureilta etelän lehtoihin. Rantakäärmeet heräävät kivenkoloista ja haahkoilla on pesintä täydessä käynnissä.

8/8 Hyönteisistä on moneksi. Kaikki ötökät eivät ole hyönteisiä. Hyönteisillä on luonnossa suuri merkitys, vaikka kaikista me ihmiset emme niin välitäkään.

Perustuu ohjelmasarjaan: Ekolokero Toimittajat: Juha Laaksonen ja Risto Salovaara

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

    Aleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden edelläkävijä.

    Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Hän uudisti suomalaista proosaa, draamaa ja lyriikkaa teoksillaan, joista tunnetuimpia ovat Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Kiven syntymäpäivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi

    Pyhäinpäivää vietetään loka-marraskuussa

    Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään marraskuun alussa. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös Halloweeniä, joka on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Tunnettuja vainajien muistojuhlia ovat myös irlantilainen shamhain ja meksikolainen kuolleiden päivä.

  • YK:n päivä 24.10. - suomalaiset merkittävissä YK-tehtävissä

    YK:ssa on 193 jäsenmaata.

    Yhdistyneet Kansakunnat, YK, on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. YK:n päivää on vietetty kansainvälisenä juhlapäivänä vuodesta 1948 lähtien. Monet suomalaiset ovat toimineet merkittävissä rooleissa YK:ssä, mm. Helvi Sipilä, Martti Ahtisaari, sekä Harri Holkeri. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.