Hyppää pääsisältöön

Teräksestä laivaksi Turun Wärtsilän telakalla 1971

Dokumentissa seurataan valtamerilaivan rakennusoperaatiota Wärtsilän Turun telakalla, joka tuolloin oli Suomen suurin telakka ja myös Suomen suurin työpaikka. Tarina kulkee tarjouspyynnön vastaanottamisesta valmiin valtamerialuksen luovutukseen.

Seikkailu, jonka tuloksena on valtamerijätti, alkaa usein pelkästä telefaksista, joka sisältää tarjouspyynnön eli kyselyn. Vuonna 1971 vastaavia kyselyitä tuli Turun telakalle vuosittain sadasta kahteensataan. Tarjouksia telakka teki vuosittain noin neljäkymmentä, joista 5–10 prosenttia lopulta johti tilaukseen.

Telakan kaikkiaan 5300 työntekijästä suunnitteluosasto työllisti dokumentin aikana yli 300. Tietokoneet olivat jo tuolloin korvaamaton apuväline insinööreille. Suunnitteluvaihe kesti kahdeksasta kuukaudesta kahdeksaantoista, riippuen siitä, oliko suunniteltava alus tuttu vai täysin uusi malli.

"Pitkä ei ole se punaisten mattojen tuoma tauko, joka jää valmiin laivan ja uuden aloittamisen väliin", dokumentissa maalaillaan.

Tavallinen valtamerijätti nielee teräslevyä noin 6,4 hehtaaria. Määrä vastaa neljän tuhannen omakotitalon kattoa. Teräslevyt leikataan tietokoneiden avulla, mutta niiden muotoiluvaiheessa myös käsityö korostuu.

Valmiit lohkot kuljetetaan ”autohirviöllä” rakennusalueelle. Laivan runko kootaan kölin päälle, joka lasketaan paikoilleen ensimmäisenä. Rakennusalueella työmiehet ja nostokurjet tekevät kirjaimellisesti saumatonta yhteistyötä. Laivan "petiaika" eli rungon kokoaminen kestää 1,5–4 kuukautta. Telakan ennätys oli dokumentin aikana 34 päivää.

Kerrotaan, että johtuu siitä, että se on kallis rakentaa. Myöskin kallis kunnossa pitää. Ja myöskin, vesille laskiessa se niiaa, kun tulee omaan elementtiinsä.― Kapteeni Lindroos kertoo miksi laivat nimetään naisiksi

Rungon vesillelasku on odotettu hetki. Tämän jälkeen kuori täytetään. Laivojen sykkivät sydämet, dieselmoottorit, rakennetaan myös telakalla. Osia taiotaan jopa sulasta metallista valmiiksi moottorinkappaleiksi. Taikatemput suoritetaan muun muassa tietokoneohjatuilla sorveilla lähes automaattisesti. Telakka rakensi koneita lisenssillä myös ohi oman kulutuksensa.

Koneiden lisäksi valmiiseen laivaan tarvitaan noin 50 kilometriä putkia ja 100 kilometriä sähköjohtoja. Näiden sijoittaminen ahtaisiin tiloihin on oma suunnitteluprosessinsa.

Myös suurin osa laivan sisustuksesta syntyy telakalla. Tämän lisäksi hyödynnetään alihankkijoita, joita telakalla on ylipäätään liki seitsemänsataa. Myös laivan köydet tehdään telakalla ja niitä valmistetaan myös vientiin. Maalia laivaan kuluu hulppeat 50 tuhatta litraa, noin tuhannen omakotitalon verran.

Aivan dokumentin lopussa merikapteeni Paul Lindroos kertoo vielä todellisen merimiesnäkemyksensä siitä, miksi laivat nimetään aina naisiksi.

Kommentit
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.