Hyppää pääsisältöön

Teräksestä laivaksi Turun Wärtsilän telakalla 1971

Dokumentissa seurataan valtamerilaivan rakennusoperaatiota Wärtsilän Turun telakalla, joka tuolloin oli Suomen suurin telakka ja myös Suomen suurin työpaikka. Tarina kulkee tarjouspyynnön vastaanottamisesta valmiin valtamerialuksen luovutukseen.

Seikkailu, jonka tuloksena on valtamerijätti, alkaa usein pelkästä telefaksista, joka sisältää tarjouspyynnön eli kyselyn. Vuonna 1971 vastaavia kyselyitä tuli Turun telakalle vuosittain sadasta kahteensataan. Tarjouksia telakka teki vuosittain noin neljäkymmentä, joista 5–10 prosenttia lopulta johti tilaukseen.

Telakan kaikkiaan 5300 työntekijästä suunnitteluosasto työllisti dokumentin aikana yli 300. Tietokoneet olivat jo tuolloin korvaamaton apuväline insinööreille. Suunnitteluvaihe kesti kahdeksasta kuukaudesta kahdeksaantoista, riippuen siitä, oliko suunniteltava alus tuttu vai täysin uusi malli.

"Pitkä ei ole se punaisten mattojen tuoma tauko, joka jää valmiin laivan ja uuden aloittamisen väliin", dokumentissa maalaillaan.

Tavallinen valtamerijätti nielee teräslevyä noin 6,4 hehtaaria. Määrä vastaa neljän tuhannen omakotitalon kattoa. Teräslevyt leikataan tietokoneiden avulla, mutta niiden muotoiluvaiheessa myös käsityö korostuu.

Valmiit lohkot kuljetetaan ”autohirviöllä” rakennusalueelle. Laivan runko kootaan kölin päälle, joka lasketaan paikoilleen ensimmäisenä. Rakennusalueella työmiehet ja nostokurjet tekevät kirjaimellisesti saumatonta yhteistyötä. Laivan "petiaika" eli rungon kokoaminen kestää 1,5–4 kuukautta. Telakan ennätys oli dokumentin aikana 34 päivää.

Kerrotaan, että johtuu siitä, että se on kallis rakentaa. Myöskin kallis kunnossa pitää. Ja myöskin, vesille laskiessa se niiaa, kun tulee omaan elementtiinsä.― Kapteeni Lindroos kertoo miksi laivat nimetään naisiksi

Rungon vesillelasku on odotettu hetki. Tämän jälkeen kuori täytetään. Laivojen sykkivät sydämet, dieselmoottorit, rakennetaan myös telakalla. Osia taiotaan jopa sulasta metallista valmiiksi moottorinkappaleiksi. Taikatemput suoritetaan muun muassa tietokoneohjatuilla sorveilla lähes automaattisesti. Telakka rakensi koneita lisenssillä myös ohi oman kulutuksensa.

Koneiden lisäksi valmiiseen laivaan tarvitaan noin 50 kilometriä putkia ja 100 kilometriä sähköjohtoja. Näiden sijoittaminen ahtaisiin tiloihin on oma suunnitteluprosessinsa.

Myös suurin osa laivan sisustuksesta syntyy telakalla. Tämän lisäksi hyödynnetään alihankkijoita, joita telakalla on ylipäätään liki seitsemänsataa. Myös laivan köydet tehdään telakalla ja niitä valmistetaan myös vientiin. Maalia laivaan kuluu hulppeat 50 tuhatta litraa, noin tuhannen omakotitalon verran.

Aivan dokumentin lopussa merikapteeni Paul Lindroos kertoo vielä todellisen merimiesnäkemyksensä siitä, miksi laivat nimetään aina naisiksi.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto