Hyppää pääsisältöön

Teräksestä laivaksi Turun Wärtsilän telakalla 1971

Dokumentissa seurataan valtamerilaivan rakennusoperaatiota Wärtsilän Turun telakalla, joka tuolloin oli Suomen suurin telakka ja myös Suomen suurin työpaikka. Tarina kulkee tarjouspyynnön vastaanottamisesta valmiin valtamerialuksen luovutukseen.

Seikkailu, jonka tuloksena on valtamerijätti, alkaa usein pelkästä telefaksista, joka sisältää tarjouspyynnön eli kyselyn. Vuonna 1971 vastaavia kyselyitä tuli Turun telakalle vuosittain sadasta kahteensataan. Tarjouksia telakka teki vuosittain noin neljäkymmentä, joista 5–10 prosenttia lopulta johti tilaukseen.

Telakan kaikkiaan 5300 työntekijästä suunnitteluosasto työllisti dokumentin aikana yli 300. Tietokoneet olivat jo tuolloin korvaamaton apuväline insinööreille. Suunnitteluvaihe kesti kahdeksasta kuukaudesta kahdeksaantoista, riippuen siitä, oliko suunniteltava alus tuttu vai täysin uusi malli.

"Pitkä ei ole se punaisten mattojen tuoma tauko, joka jää valmiin laivan ja uuden aloittamisen väliin", dokumentissa maalaillaan.

Tavallinen valtamerijätti nielee teräslevyä noin 6,4 hehtaaria. Määrä vastaa neljän tuhannen omakotitalon kattoa. Teräslevyt leikataan tietokoneiden avulla, mutta niiden muotoiluvaiheessa myös käsityö korostuu.

Valmiit lohkot kuljetetaan ”autohirviöllä” rakennusalueelle. Laivan runko kootaan kölin päälle, joka lasketaan paikoilleen ensimmäisenä. Rakennusalueella työmiehet ja nostokurjet tekevät kirjaimellisesti saumatonta yhteistyötä. Laivan "petiaika" eli rungon kokoaminen kestää 1,5–4 kuukautta. Telakan ennätys oli dokumentin aikana 34 päivää.

Kerrotaan, että johtuu siitä, että se on kallis rakentaa. Myöskin kallis kunnossa pitää. Ja myöskin, vesille laskiessa se niiaa, kun tulee omaan elementtiinsä.― Kapteeni Lindroos kertoo miksi laivat nimetään naisiksi

Rungon vesillelasku on odotettu hetki. Tämän jälkeen kuori täytetään. Laivojen sykkivät sydämet, dieselmoottorit, rakennetaan myös telakalla. Osia taiotaan jopa sulasta metallista valmiiksi moottorinkappaleiksi. Taikatemput suoritetaan muun muassa tietokoneohjatuilla sorveilla lähes automaattisesti. Telakka rakensi koneita lisenssillä myös ohi oman kulutuksensa.

Koneiden lisäksi valmiiseen laivaan tarvitaan noin 50 kilometriä putkia ja 100 kilometriä sähköjohtoja. Näiden sijoittaminen ahtaisiin tiloihin on oma suunnitteluprosessinsa.

Myös suurin osa laivan sisustuksesta syntyy telakalla. Tämän lisäksi hyödynnetään alihankkijoita, joita telakalla on ylipäätään liki seitsemänsataa. Myös laivan köydet tehdään telakalla ja niitä valmistetaan myös vientiin. Maalia laivaan kuluu hulppeat 50 tuhatta litraa, noin tuhannen omakotitalon verran.

Aivan dokumentin lopussa merikapteeni Paul Lindroos kertoo vielä todellisen merimiesnäkemyksensä siitä, miksi laivat nimetään aina naisiksi.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto