Hyppää pääsisältöön

Mannerheim teki kohtalokkaita virheitä

Kenraaliluutnantti Heikki Koskelo
Kenraaliluutnantti Heikki Koskelo peräänkuuluttaa puolueetonta tutkimusta Mannerheimin ratkaisuista. Kenraaliluutnantti Heikki Koskelo Kuva: Yle, Mot heikki koskelo

Marsalkka Mannerheimin merkittävät strategiset virheet jatkosodan loppuvaiheessa maksoivat tuhansien suomalaissotilaiden hengen. Näin arvioivat tutkijat ensi maanantaina esitettävässä MOT-ohjelmassa "Marskin vaietut virheet". Mannerheimin sotilasstrategisten ratkaisujen ja päämajan toiminnan julkista arvostelua on vältelty vuosikymmeniä.

Kenraaliluutnantti evp. Heikki Koskelon mukaan suomalaiset joutuivat kesäkuussa 1944 vastaamaan Karjalan kannaksella Neuvostoliiton hyökkäykseen lähes linnoittamattomissa asemissa. "Mannerheim päätyi siihen, että Neuvostoliitto ei suorita suurhyökkäystä Suomeen, vaan Suomi jää sivuun ratkaisusta ja Suomen kohtalo ratkaistaan myöhemmin", Koskelo kertoo havainnoistaan. Sodan jälkeen mm. itäisen maanpuolustusalueen komentajana toiminut Koskelo on tutkinut jatkosodan loppuvaiheita 2000-luvun puolivälistä lähtien.

Mannerheim piti varoituksista huolimatta itsepintaisesti kiinni näkemyksestään, jonka mukaan Suomen puolustuksen pääpainon piti olla itä-Karjalassa, mutta Neuvostoliiton suurhyökkäys tulikin Kannaksen kautta.

Mannerheim päätyi siihen, että Neuvostoliitto ei suorita suurhyökkäystä Suomeen

Turvallisuuspolitiikan tutkijan, eversti evp. Pekka Visurin lokakuun puolivälissä julkaistava kirja tukee Koskelon päätelmiä. ”Mielestäni suuri virhe oli pitäminen kiinni viimeiseen asti itä-Karjalasta. Siis sillä lailla, että ei valmistauduttu sen luovuttamiseen – ja ennen kaikkea ei valmistauduttu kohtaamaan suurhyökkäystä Karjalan kannaksella. Kyllä se strateginen virhe on ollut, ei siitä mihinkään pääse”, entinen maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja kritisoi.

Visuri yhtyy myös Koskelon näkemykseen siitä, että Mannerheimin strateginen virhearvio merkitsi Suomelle henkisiä ja aineellisia tappioita. Vastuu niistä lankeaa marsalkalle, koska tämä oli Visurin mukaan keskittänyt kaiken päätösvallan itselleen. Kumpainenkin sotatutkija katsoo, että tehdyt virhearviot olivat johtaa Suomen täydelliseen luhistumiseen kesällä 1944.

”Mannerheimin auktoriteettihan oli horjumaton. Siinä mielessä oli ihan selvä johto, mutta hänen reaktiokykynsä, hänen ammattitaitonsa oli jo vanhentunut. Tämä testattiin sitten siinä suurhyökkäyksen aikana", sanoo puolestaan historian professori Henrik Meinander. Myös Mannerheim-museon entisenä intendenttinä toiminut Meinander on teoksissaan analysoinut marsalkan keskeistä roolia Suomen sotilaallisessa ja poliittisessa elämässä.

Meinanderin mukaan Mannerheim kantoi raskaan vastuun siitä, että Karjalan kannaksen puolustus romahti niin nopeasti. Historioitsijan mielestä marsalkan virheistä maksettiin kovat inhimilliset kustannukset:

”Kyllä nää kokonaistappiot – suurin piirtein 20 000 miestä - on hirvittävät.” Meinander kritisoi ankarin sanankääntein myös jatkosodan aikaisen päämajan johtamiskulttuuria. Hänen mukaansa keskeisten upseerien pahasti tulehtuneet henkilösuhteet suorastaan lamauttivat käskynantoa.

Haastateltavat:

  • Heikki Koskelo, kenraaliluutnantti evp.
  • Pekka Visuri, valtiotieteiden tohtori, eversti evp.
  • Henrik Meinander, historian professori, Helsingin Yliopisto
  • Antti Herlin, Mannerheim-säätiön pj., Kone Oyj:n hallituksen pj.
  • Kristiina Ranki, Mannerheim-museon kuraattori

Linkit ja lähteet:

  • Mannerheim-museo Helsingin Kaivopuistossa
  • Suomen marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö
  • Mannerheim sivusto
  • Sotamuseo
  • Päämajamuseo
  • Puolustusvoimat
  • Koskelo, Heikki: ”Mannerheimin virhearviot – vaiettu totuus”. Etelä-Savon Kulttuurin Vuosikirja nro V, 13.6.2012. AO-paino Oy, Mikkeli.
  • Visuri, Pekka: ”Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat. Suomen johdon ratkaisut jatkosodan käännekohdassa”. Docendo 2013
  • Heinrichs, Erik: ”Mannerheim Suomen kohtaloissa II”, Otava 1959
  • Kilkki, Pertti: ”Valo Nihtilä – päämajan eversti”, WSOY 1974
  • Koskimaa, Matti: ”Veitsen terällä”, WSOY 1993
  • Laaksonen, Lasse: ”Eripuraa ja arvovaltaa”, Gummerus 2004
  • Leskinen, Jari & Juutilainen, Antti: ”Jatkosodan Pikkujättiläinen”, WSOY 2005
  • Linkomies, Edvin: ”Vaikea aika”, Otava 1970
  • Mann, Chris & Jörgensen, Christer: ”Hitlerin sota pohjoisessa”, Gummerus 2003
  • Mannerheim, G: ”Muistelmat toinen osa”, Otava 1952
  • Meinander, Henrik: ”Kekkografia”, Siltala 2010
  • Meinander, Henrik: ”Suomen historia”, WSOY 2006
  • Meinander, Henrik: ”Suomi 1944. Sota, yhteiskunta ja tunnemaisema”, Siltala 2009
  • Oesch, K. L.: ”Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v 1944”, Otava 1957
  • Rantanen, Paavo: ”Vaikea tie rauhaan. Suomi Saksan, Ruotsin ja NL:n puristuksessa”, Atena 2010
  • Screen, J E O: ”Mannerheim”, Otava 2001
  • Skyttä, Kyösti: ”Ei muuta kunniaa – Risto Rytin kujanjuoksu 1939 – 1945”, Kirjayhtymä 1971
  • Turtola, Martti: ”Aksel Airo Taipumaton kenraali”, Otava 1997
  • Turtola, Martti: ”Erik Heinrichs Mannerheimin ja Paasikiven kenraali”, Otava 1989
  • Sotatieteen Laitos: ”Jatkosodan Historia”, WSOY 1992
  • Suomi, Juhani: "Mannerheim - viimeinen kortti?", Siltala 2013
Kommentit