Hyppää pääsisältöön

Onko tämä uusi hittidieetti? Osa 2.

Kokeilin Prisma Studio -ohjelman käskystä keskiaikaista ruokavaliota kahden viikon ajan. Samalla seurataan sitä, millaisia terveydellisiä vaikutuksia ruokavalion muutoksella on. Tulokset kokeilustani näet Prisma Studiosta ja kirjoituksen lopusta.

Ensimmäisen viikon söin köyhemmän väen ruokaa ja toisen viikon sain mässäillä kuin ylimystö. Ensimmäisestä viikosta voit lukea täältä. Tässä kahden viikon ruokalistani.

Viikko 2

Viikko alkaa lupaavasti. Ruokalajeja saa latoa pöytään mielin määrin, muutkin mausteet kuin Suomen luonnossa kasvaneet yrtit ovat sallittuja ja oluen saa vaihtaa viiniin.

Heti mausteiden kokeilun myötä rikkoontuu taas yksi keskiaikaan liittämäni ennakkoluulo.

Ennakkoluulo 2. Keskiajan ruoka oli pilaantunutta ja suolaa käytettiin sen peittämiseen valtavia määriä

Ensinnäkin keskiajalla arvostettiin tuoretta ruokaa ja pilaantunutta ruokaa ei syöty, kuten ei nykyäänkään. Toiseksi suolaa käytettiin lähinnä vain säilömistarkoitukseen ja tuore ruoka maustettiin hyvin vähäisellä määrällä suolaa.  

Mutta jos oli rahaa millä mällätä, ruoka maustettiin tunteella. Mausteet olivat nimittäin kalliita ja niillä haluttiin tuoda esille oma varallisuus aikana jolloin ei ollut porscheja ja luis vuittoneita. Tuloksena oli kummallinen makuyhdistelmä, josta tuli lähinnä mieleen joulu.

Samoin keskiajalla ei niin tarkasti eroteltu makuja, suolaista ja makeaa saattoi olla samassa ruoassa ja hapanimelä oli hyvinkin haluttu makuyhdistelmä. Tavallaan herkullista, mutta vaatii ehkä hieman totuttelua. Tästä esimerkkinä vaikkapa lohipiiras taateleiden ja viikunoiden kera, mausteina tietenkin kaneli, neilikka ja inkivääri. Tässä kuvassa taas haukea valkoviinikastikkeessa inkiväärin kera.

 

Ylellisyysviikon jatkuessa kumoutui vielä yksi ennakkoluulo.

Ennakkoluulo 3. Keskiajalla Suomessa oltiin köyhiä ja kipeitä nauriinpurijoita

Suomen raharikkaat ovat eläneet hämmentävän ylellistä elämää. Etelä-Euroopan parhaita viinejä, kuivattuja viikunoita, harvinaisia mausteita yms. on rahdattu tänne kauas pohjolaankin. Suomesta sen sijaan vietiin ulkomaille muun muassa voita ja haukea, jotka olivat suurta herkkua ympäri Eurooppaa.

Mutta mikä ilahduttavinta huomaan, että myös keskiajalla on vaikeiltu ruoan kanssa. Oli niin hurskaita kasvissyöjiä kuin ylimystöä, jolle laadittiin erikseen terveyttä edistävä ruokavalio. Keskiajan trendikkäin ruokavalio perustui Antiikin Kreikasta kotoisin olevaan humoraalioppiin.  Siinä ruoka-aineet oli jaoteltu erilaisiin luokkiin ja niiden avulla parannettiin muun muassa sairauksia. Esimerkiksi flunssassa ei saanut syödä kalaa, joka oli kylmää ja kosteaa, sen sijaan esimerkiksi paahdettu härkä oli sopivan kuumaa ja kuivaa ja se tulikin nauttia terveellisesti viinin kera.

Minä taas kokeilin erityisesti syyskuulle suositeltua terveellistä ruokavaliota. Eli tähän aikaan vuodesta pitäisi syödä vuohenmaitojuustoa ja huuhdella se alas hyvällä viinillä. Kyllä tällaiset terveyssuositukset sopivat minullekin!

Tässäpä vielä lyhyesti muutokset normaaliin ruokavaliooni toisen viikon osalta

-       enemmän hiilihydraatteja, varsinkin vaaleaa (kokojyvä)leipää

-       enemmän kalaa

-       mausteista käytössä jouluiset yhdistelmät eli kanelia, inkivääriä, neilikkaa yms.

-       vähemmän juustoja

-       ei aamupalaa

-       ei tuoreita salaatteja

-       kasvisvalikoima huomattavasti pienempi

-       hieman normaalia enemmän hedelmiä, tuoreita ja kuivattuja

-       ei teetä

-       ei karkkia

-       lihattomaan ruokavalioon mukaan vähän lihaa

-       viiniä joka aterialla

 Ja kuinkas sitten kävikään. Kahden viikon keskiaikaisen ruokakokeilun jälkeen kaipasin jo kovasti:

-       sushia, intialaista, meksikolaista yms. etnistä ruokaa

-       pitsaa

-       ruokaa, jossa on mausteena vain suolaa ja pippuria

-       chiliä

-       salaatteja

-       suurinta osaa ihan peruskasviksista, mitä nykyään kaupasta löytyy.

-       vettä

-       aamuteetä

Mitä opin:

-       Ruoan kanssa vaikeilu on hankalaa (erityisesti sosiaalisesti), kun tarjolla on niin monenlaista ruoka-ainetta. Tiukassa ruokavaliossa pysyminen vaatii aika paljon.

-       Keskiajalla syötiin hyvin ja monet ruoat olivat aivan herkullisia, joitakin aion valmistaa jatkossakin.

-       Historiaan tulee aivan eri fiilis kun siihen tutustuu ruoan kautta.

-       Ruoka ja terveys on yhtälö, joka on kiinnostanut ihmisiä aina. Kuulostavatkohan meidän terveysoppimme yhtä mielenkiintosilta 500 vuoden päästä?

-       Aikoinaan syötiin juuri sitä ruokaa, mitä siihen vuodenaikaan oli tarjolla. Nykyäänkin kannattaisi kiinnittää huomiota kausiruokaan.

Kokeilun tulokset

Tässä vielä yhteenvetona mitä veriarvoilleni tapahtui kahden viikon aikana.

 

   Ennen  Jälkeen
kokonaiskolesteroli       4,4    4,4
hdl (hyvä kolesteroli)      
 1,99    
1,72
ldl (huono kolesteroli)       1,9    1,9
triglyseridit (veren rasvat)      
1,26    
1,58
verenpaine      
104/74    
117/80
paastoverensokeri      
4,7    
5,3

 

Ja tässäpä vielä innostuneilla sen jännittävän lohipiirakan resepti Hannele Klemettilän kirjasta ”Keskiajan keittiö”. Kirjasta löytyy paljon kiinnostavaa tietoa keskiaikaisesta ruokakulttuurista. Tämän ruoan myötä pääsee minusta hyvin keskiaikaiseen tunnelmaan.

Lohipiiras

Piiraspohja, esim 500 g valmiita lehti- tai voitaikinalevyjä

Täyte:

2,5-3 dl valkoviiniä

½ tl suolaa

400-500 g lohisuikaleita

1-1,5 dl kuivattuja viikunoita

¼ tl valkopippuria

½ tl kanelia

¼ tl neilikkaa

¼ tl muskottia

½ tl inkivääriä

ripaus sahramia

1-2 rkl pinjansiemeniä

2 rkl korintteja

¼ tl suolaa

1 dl kuivattuja taateleita

noin ½ mantelimaitoa (voit käyttää myös tavan maitoa)

Paloittele viikunat, laita palat kattilaan ja kaada päälle noin 1 dl valkoviiniä. Keitä viikunoita 15 minuuttia tai kunnes ne ovat pehmeitä, jäähdytä ja hienonna sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Paloittele taatelit ja esikeitä niitä noin 5 minuutin ajan lohisuikaleiden kanssa valkoviinissä (1,5-2 dl), johon on lisätty ½ tl suolaa. Siivilöi keittämisen päätteeksi viiniliemi talteen.

Lisää viikunasoseeseen mukaan korintit, suola ja mausteet. Sekoita hyvin ja ohenna seosta tarpeen mukaan lohen keittämisestä jääneellä viiniliemellä. Painele osa piirastaikinasta pyöreän piirasvuoan (halkaisija 25.27 cm) pohjalle ja reunoille. Levitä viikuna-mausteseos piirakkapohjalle ja sirottele päälle pinjansiemeniä. Levitä sitten lohi-taateliseos piiraan päälle. Kaulitse toinen osa taikinaa ja tee siitä piiraalle kansi. Peitä piiras kannella ja sivele se mantelimaidolla, jossa on ripaus sahramia ja pistele kanteen reikiä haarukalla. Paista 200- asteisen uunin alatasossa, kunnes kansitaikina on kohonnut ja kauniin värinen eli noin 35-40 minuuttia.

 

 

 

 

 

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede