Hyppää pääsisältöön

Elämmekö minä-minä-maassa?

Elämmekö narsistista ja itsekeskeistä aikaa, jossa oma nautinto menee muiden hyvinvoinnin edelle? Helena Itkosen johdolla 2000-luvun alun hedonistista elämäntyyliä pohtivat runoilija Arno Kotro, teatteriohjaaja Kaisa Korhonen ja psykologi Pekka Sauri.

Kaikille keskustelijoille yhteistä on heidän kokemuksensa julkisuudesta ja siitä mitä se voi lyhyessäkin ajassa tehdä minäkuvalle. Medialta saatu positiivinen huomio on aikoinaan hivellyt heistä jokaisen itsetuntoa. Toista on kun julkisuus kääntää kurssiaan myönteisestä kielteisen suuntaan. Vaikka kaikki ohjelman vieraat ovat olleet julkisuuden henkilöitä työnsä puolesta, monille julkisuus ja sen tavoittelu näyttäytyy itseisarvona 2000-luvulla.

Maaliskuussa 2003 runoilija Arno Kotro sinkoutui esikoisteoksensa myötä yhdeksi Suomen seuratuimmista julkisuuden henkilöistä. Kotron esikoisteoksen Sanovat sitä rakkaudeksi kantavia teemoja ovat itsekeskeisyys, narsismi ja turhamaisuus, joita on myös luonnehdittu aikamme suurimmiksi vitsauksiksi. Aikamme yksilökeskeisyydestä kielii myös se, että kirjan ilmestyttyä media kiinnostui teosta enemmän Kotron persoonasta ja tämän yksityiselämästä. Kotro toteaakin, että kirjoja myydään nykyisin kirjailijan nimi ja naama edellä.

Yhdysvaltalainen Tennessee Williams kirjoitti vuonna 1959 näytelmän Nuoruuden suloinen lintu. Näytelmän päähenkilöt ovat itsekeskeisiä oman etunsa tavoittelijoita. Teatteriohjaaja Kaisa Korhonen päätti tuoda näytelmän Helsingin Kaupunginteatterin lavalle, sillä hän hämmästyi, kuinka tarkasti vuosikymmenten takaiset teemat kuvaavat yhteiskuntaamme vielä tänäkin päivänä.

Pekka Sauri tuli tunnetuksi Yleisradion Yölinja-ohjelmasta. Ohjelmassa Sauri keskusteli studioon soittaneiden kuuntelijoiden kanssa heidän ongelmistaan 15-vuoden ajan, kunnes ohjelma lopetettiin vuonna 2002. Viimeisten lähetysvuosien aikana radio-ohjelmaan soitettiin entistä enemmän erilaisten riippuvuuksien vuoksi. Seksi-, peli- ja nettiriippuvuuden takana on yleensä yksilön paradoksaalinen tunne siitä, että hän hallitsee elämäänsä. Riippuvuudet syntyvät yleensä henkilön tavoitellessa mielihyvää. Saurin mukaan elämästä on tullut suuri mielihyvän hypermarket, jossa yksilö voi poimia itse valikoimiaan nautinnonlähteitä.

2000-luvun alkua on kuvattu individualismin kultakautena. Yksilö vastaa omasta onnestaan, ja hänellä on vapaus tehdä elämästään oman näköisensä. Perinteisen yhteisöllisyyden katsotaan kadonneen.

Vieraat ovat huomanneet yksilökeskeisen ajattelun siirtyneen myös parisuhteisiin. Sekä Kotron runokirjassa että Korhosen ohjaamassa näytelmässä päähenkilöt hakevat kumppanistaan maksimaalista hyötyä. Arno Kotron mielestä monet parisuhteessa olevat haluavat omistaa toisen ja mieltävät kumppaninsa objektiksi, jonka avulla tavoitellaan omaa onnen tunnetta. Sanovat sitä rakkaudeksi on ironialla höystetty nimi, sillä Kotron mukaan vähiten rakkautta on siellä missä rakkaudesta eniten puhutaan.

Teksti: Mira Sharma

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto