Hyppää pääsisältöön

Islamin vieraana

Lapset haistelevat ruusun terälehtiä ruusuvesitislaamon pihalla Iranin Ghamsarissa.
Iranissa ruusun terälehdistä tuotettua ruusuvettä viedään mm. Mekkaan. Lapset haistelevat ruusun terälehtiä ruusuvesitislaamon pihalla Iranin Ghamsarissa. Kuva: Yle/Rita Strömmer Iran,Ruusut,islamin vieraana

6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

Islamin viisi peruspilaria:

  • uskontunnustus
  • rukous
  • paasto
  • almuvero
  • pyhiinvaellus

Yli viidesosa maapallon väestöstä lukeutuu muslimeihin. Islamilainen maailma ulottuu Marokosta Indonesiaan ja Keski-Aasiasta Nigeriaan. Islam on nykyään myös eurooppalainen uskonto.

Maailman suurimmat muslimivaltiot ovat Indonesia, Pakistan, Intia, Bangladesh, Turkki, Egypti ja Iran. Islamilainen maailma on paitsi maantieteellinen niin myös ideologinen käsite. Arabian kieltä puhuvat ovat islamia tunnustavien joukossa vähemmistönä. Arabiankielinen maailma pitää kuitenkin yhä johtoasemaa islamin tulkinnassa shiialaisen Iranin ohella.

Yhtenäistä ”islamilaista kulttuuria” ei ole olemassa, vaan nimikkeen alle mahtuvat kielellisesti ja kulttuurisesti toisistaan huimasti eroavat yhteiskunnat. Näistä eroista huolimatta ovat islamin peruspilarit kaikkialla samat.

Ohjelmasarja pyrkii antamaan kuvan erilaisista islamilaisista kulttuureista eri puolilla islamilaista maailmaa – Iranissa, Syyriassa, Malesiassa, Turkissa ja Egyptissä – ohjelmissa, jotka sisältävät enemmän kulttuuria ja historiaa kuin uskontoa, vaikka myös islamin peruskäsitteet saavat selityksen.

Islamin vaikutteita etsitään muun muassa musiikista, kuvataiteista, arkkitehtuurista, ruokapöydästä, ruumiinkulttuurista ja nukketeatterista.

1. Andalusia – islamin portti Eurooppaan

Matka alkaa Etelä-Espanjasta, Andalusiasta, jonka kautta islam aikoinaan tuli Eurooppaan ja jossa etsitään islamilaisia vaikutteita länsimaisesta kulttuurista mm. musiikista.

2. Iran – ruusuja ja mystiikkaa

Iranissa ruusuveden tuoksu vie ajatukset mystiikkaan, mutta ohjelmassa tutustutaan myös mm. islamilaiseen ja persialaiseen kuvataiteeseen.

3. Syyria – tarinankertojain maa

Kolmas ohjelma vie tarinankertojain maahan Syyriaan, jossa tutustutaan mm. islamilaiseen kaupunkiarkkitehtuuriin kylpylöineen ja majataloineen, kaupankäynnin ja sodan sääntöihin sekä ’jihad’-sanan merkitykseen. Ohjelmassa Syyria näyttäytyy sellaisena, kuin se oli vuonna 2003 - moni kaupunki ja rakennus on sen jälkeen tuhoutunut.

4. Malesia – lohikäärmeiden tanssia Koraanin ehdoilla

Malesiassa tutustutaan Kaakkois-Aasian islamilaisuuteen sekä eri uskontojen sulautumiseen islamilaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi päästään käärmetemppeliin, islamilaisiin häihin ja Borneon sademetsiin.

5. Turkki – ruokaa ja rukouksia

Viides ohjelma vie Turkkiin ja matkalle kulinarismiin – ovathan paasto ja yösyöminen olennainen osa islamilaisuutta. Koraani määrittelee kyllä ruoka-aineita, mutta ei tuomitse notkuvia herkkupöytiä. Tarjolla on värien loistoa lautasella ja moskeijoissa.

6. Egypti – uuden kulttuurin kehto

Egyptissä tutustutaan vaihtoehtoiseen egyptiläiseen kulttuuriin kirjallisuuden, musiikin, keppitaistelujen ja nukketeatterin saattelemana. Kulttuurien kirjoa ovat muokanneet vuosituhantiset traditiot ja islamilaisuus.

Moskeijan portilla. Qum, Iran. Kuva: Rauli Virtanen / Yle.

Moskeijan portilla. Qum, Iran. Kuva: Rauli Virtanen / Yle.Moskeijan portilla. Qum, Iran. Kuva: Rauli Virtanen / Yle.
Alhambran palatsi, Granada. Kuva: Rita Strömmer / Yle.

Alhambran palatsi, Granada. Kuva: Rita Strömmer / Yle.Alhambran palatsi, Granada. Kuva: Rita Strömmer / Yle.
Rondan kaupunki Andalusiassa oli merkittävä islamilaisen kulttuurin keskus. Kuva: Rita Strömmer / Yle.

Rondan kaupunki Andalusiassa oli merkittävä islamilaisen kulttuurin keskus. Kuva: Rita Strömmer / Yle.Rondan kaupunki Andalusiassa oli merkittävä islamilaisen kulttuurin keskus. Kuva: Rita Strömmer / Yle.
Rukoushetki voimailusalissa Iranissa. Kuva: Rita Strömmer / Yle.

Rukoushetki voimailusalissa Iranissa. Kuva: Rita Strömmer / Yle.Rukoushetki voimailusalissa Iranissa. Kuva: Rita Strömmer / Yle.
Naisia kadulla Qumissa. Kuva: Rauli Virtanen / Yle.

Naisia kadulla Qumissa. Kuva: Rauli Virtanen / Yle.Naisia kadulla Qumissa. Kuva: Rauli Virtanen / Yle.
Syyrian beduiineja. Kuva: Rita Strömmer / Yle.

Syyrian beduiineja. Kuva: Rita Strömmer / Yle.Syyrian beduiineja. Kuva: Rita Strömmer / Yle.
Basaarikauppaa Syyriassa. Kuva: Rita Strömmer / Yle.

Basaarikauppaa Syyriassa. Kuva: Rita Strömmer / Yle.Basaarikauppaa Syyriassa. Kuva: Rita Strömmer / Yle.
Umayyadin moskeijan ovella on kuhinaa. Damaskos, Syyria. Kuva: Rita Strömmer / Yle.

Umayyadin moskeijan ovella on kuhinaa. Damaskos, Syyria. Kuva: Rita Strömmer / Yle.Umayyadin moskeijan ovella on kuhinaa. Damaskos, Syyria. Kuva: Rita Strömmer / Yle.
Muslimihäät Malesiassa. Kuva: Rita Strömmer / Yle.

Muslimihäät Malesiassa. Kuva: Rita Strömmer / Yle.Muslimihäät Malesiassa. Kuva: Rita Strömmer / Yle.
Malesialainen muslimipoika rukoilee. Kuva: Rita Strömmer / Yle.

Malesialainen muslimipoika rukoilee. Kuva: Rita Strömmer / Yle.Malesialainen muslimipoika rukoilee. Kuva: Rita Strömmer / Yle.
Musliminaisia Kuala Lumpurissa. Kuva: Rita Strömmer / Yle.

Musliminaisia Kuala Lumpurissa. Kuva: Rita Strömmer / Yle.Musliminaisia Kuala Lumpurissa. Kuva: Rita Strömmer / Yle.
Rinkeliä välipalaksi Istanbulin maustebasaarin edustalla. Kuva: Rita Strömmer / Yle.

Rinkeliä välipalaksi Istanbulin maustebasaarin edustalla. Kuva: Rita Strömmer / Yle.Rinkeliä välipalaksi Istanbulin maustebasaarin edustalla. Kuva: Rita Strömmer / Yle.
Pikaruokakioski Istanbulissa. Kuva: Rita Strömmer / Yle.

Pikaruokakioski Istanbulissa. Kuva: Rita Strömmer / Yle.Pikaruokakioski Istanbulissa. Kuva: Rita Strömmer / Yle.
Sininen moskeija, Istanbul. Kuva: Rita Strömmer / Yle.

Sininen moskeija, Istanbul. Kuva: Rita Strömmer / Yle.Sininen moskeija, Istanbul. Kuva: Rita Strömmer / Yle.
Kairon basaarissa. Kuva: Rita Strömmer / Yle.

Kairon basaarissa. Kuva: Rita Strömmer / Yle.Kairon basaarissa. Kuva: Rita Strömmer / Yle.
Niili virtaa Kairon halki. Kuva: Rita Strömmer / Yle.

Niili virtaa Kairon halki. Kuva: Rita Strömmer / Yle.Niili virtaa Kairon halki. Kuva: Rita Strömmer / Yle.
Vesipiipunpolttaja Kairossa. Kuva: Rita Strömmer / Yle.

Vesipiipunpolttaja Kairossa. Kuva: Rita Strömmer / Yle.Vesipiipunpolttaja Kairossa. Kuva: Rita Strömmer / Yle.

Perustuu ohjelmasarjaan: Islamin vieraana.  Tuotanto: Rita Strömmer, Coolvision Oy.  Vuosi: 2003.

Lisää ohjelmasta

  • Näin toimii talous: Mistä raha tulee?

    Raha syntyy velkaa ottamalla.

    Raha syntyy velkaa ottamalla. Kun asiakas nostaa lainaa pankista ja summa siirretään hänen tililleen, rahan määrä on kasvanut. Suurinta osaa siitä ei nimittäin hetki sitten ollut olemassakaan. Kun pankki myöntää asiakkaalle lainan, kirjoitetaan lainasopimus. Sen arvo on lainan summa plus korko, jonka pankki voi laskea omiksi varoikseen.

  • Näin toimii talous: Miten tuotteen tai palvelun hinta määräytyy?

    Markkinataloudessa hinnan määräävät tarjonta ja kysyntä.

    Markkinataloudessa tuotteen hinta määräytyy tarjonnan ja kysynnän perusteella: paljonko tuotetta tai palvelua on tarjolla ja kuinka monet ja kuinka paljon ihmiset sitä haluavat. Jos appelsiineja on tarjolla enemmän kuin niitä ollaan vailla, myyjä laskee appelsiinien hintaa niin paljon, että saa ne kaupaksi.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Mihin veroeurosi menevät? Palvelujen todelliset hintalaput yllättävät

    Julkisen palvelun hinta ei kerro todellisista kustannuksista

    Veroista purnataan, mutta mitä niillä saa? Oppilaan vuosi peruskoulussa maksaa yhteiskunnalle n. 9000 euroa, oppilaalle oppi on ilmaista. Keräsimme esimerkkejä koulutuksen, terveydenhuollon ja päivähoidon todellisista hinnoista. Koulutuksen maksaa yhteiskunta Suomessa opiskeleminen on aina korkeakouluun asti ilmaista - opiskelijalle.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Suomen historia Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

    20 min video Suomen valtion kehityksestä 8 eri kielellä.

    Videoissa kerrotaan Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi kahdeksalla eri kielellä: selkosuomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä. Emilia Virtanen on 2000-luvun koulutettu ja kansainvälinen suomalainen, mutta hänen isoisänsä isoisä Kustaa Virtanen eli hyvin erilaisissa oloissa köyhänä torpparina 1900-luvun alussa.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?