Hyppää pääsisältöön

Kiihkoton Marski-tutkimus tarpeen

Mannerheim
Mannerheim Kuva: Yle mannerheim

”Hän oli henkilö, jolla ei ollut isänmaata, uskontoa eikä perhettä. Hänen jumalansa oli vain hän itse. Oli niin täynnä itseään jopa siinä määrin, että jokaisen oli uhrattava itsensä hänen vuokseen. Hän uskoi olevansa kuningas. Hän oli kostonhimoinen ja maksoi aina takaisin, jos joku toinen oli toista mieltä kuin hän.”

Tuo katkera purkaus on lähtöisin Marskin yleisesikunnan pitkäaikaisen päällikön, jalkaväenkenraali Erik Heinrichsin suusta. Heinrichs lausui sanat Maanpuolustuksen tuen lounaalla talvella 1960 Eljas Erkolle. Erkon elämäkerran mukaan Heinrichs vaikeroi miten vaikeaa oli ollut kirjoittaa Mannerheimista kun piti koko ajan olla niin tahdikas. Marsalkasta oli ilmestynyt 2-osainen, Heinrichsin kirjoittama teos.

Erik Heinrichs oli jatkosodan aikana Mannerheimin tärkein sotilaspoliittinen avustaja. Hänen luonnehdintansa ylipäälliköstä on paljon puhuva. Se kertoo kovin toisenlaisesta Mannerheimista kuin mihin on totuttu. Ja se kertoo myös Mikkelin päämajassa muhineista jännitteistä, ristiriidoista ja erimielisyyksistä.

Heirichs ei ole ollut ainoa, joka on lausunut kriittisiä luonnehdintoja Mannerheimista, mutta silti Marskin toimien arvostelua on vuosikymmenet pidetty pyhäinhäväistyksenä ja ylipäällikön virheiden käsittely on ollut lähes mahdotonta. Nyt on aika kiihkottomalle, mutta kriittiselle tutkimukselle Mannerheimista - vaikka herra "Tabu" onkin.

Historian professori Henrik Meinander katsoo, että päämajan keskeisten upseerien pahasti tulehtuneet henkilösuhteet ja heikkoudet päämajan tavassa johtaa jatkosotaa lamauttivat käskynantoa erityisesti kesällä 1944. Meinanderin mukaan vallalla oleva Mannerheim-kultti on paljolti sivuuttanut kriittisen keskustelun ja historialliset lähteet marsalkan sotilaallisista päätöksistä yleensä ja hänen ratkaisevasta roolistaan suomalais-saksalaisessa liitossa 1941-1944.

Kenraaliluutnantti Heikki Koskelo
Kenraaliluutnantti Heikki Koskelo, kuva Yle Kenraaliluutnantti Heikki Koskelo Kuva: Yle, Mot heikki koskelo
Ei ihme, jos MOT:n haastattelemat kaksi sotahistorian asiantuntijaa, kenraaliluutnantti evp. Heikki Koskelo sekä turvallisuuspolitiikan tutkija, eversti evp. Pekka Visuri vaativat laajaa, pikaista ja puolueetonta tutkimusta Mannerheimin ja päämajan ratkaisuista Suomen sotatoimien johdossa vuosina 1943-1944.

”Minusta se kuuluisi puolustusvoimille, mutta onko tämä koko kansakunnan asia? Onko tämä Helsingin yliopiston asia? Kiirettä joka tapauksessa pitää, kun mennään kaivelemaan yksityiskohtia ja kun ei ole haastateltavia enää”, pohdiskelee kenraali Koskelo. Hän on 2000-luvun puolivälistä lähtien selvitellyt Mannerheimin ja päämajan jatkosodassa tekemiä sotilaallisia ratkaisuja. Koskelon mielestä on jälkipolvien kannalta onnetonta, jos päämajan tärkeimmän päätöksentekijän ratkaisut jätetään arvioiden ulkopuolelle.

”Siihen on hyvin tärkeänä syynä ollut juuri se myytti, että Mannerheim oli niin kuin arvostelun yläpuolella oleva päällikkö. Loppujen lopuksi ei ollut sitten oikein riittävästi halukkaitakaan, kun oli totuttu siihen, että Mannerheimin toimintaan ei mielellään puututa”, Pekka Visuri kommentoi Mannerheim-tutkimuksen aukkoa.

”Aika on nyt kypsä ylipäällikön ja päämajan toimien tutkimiselle. 70 vuotta on siinä mielessä selkeä mittari, että silloin ei enää ole suuria henkilökohtaisia intohimoja tai asianomistajia, jotka voisivat loukkaantua tai kärsiä. Ja sitten on tullut tietoa lisää. Sitä tulee koko ajan. Monet ovat tähän asti pihistäneet tietoa. Eivät ole halunneet aikaisemmin puhua”, valottaa eversti evp. Pekka Visuri.

Kyllä historiallisten faktojen esiin saamisella on oma arvonsa.

Myös Mannerheim-säätiötä johtava Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin asettuu perusteellisen, uuden tutkimuksen tekemisen puolelle. ”Tässä kaksi ammattimiestä puhuu, niin mitä minä amatööri rupeaisin sitä vastustamaan”, Herlin toteaa. ”Kyllä mun mielestäni historiallisten faktojen esiin saamisella on oma arvonsa. Ei missään nimessä voi ajatella, että pitäisi jättää tutkimatta.”

Ohjelma uusitaan maanantaina 16.6.2014 TV1 klo 20

Kommentit